Nato-raportista löytyy runsaasti faktatietoa sotilasliitosta, mutta tämä tieto on – ainakin alan harrastajille – jo tuttua. Näin sanoo ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.).
– Pidän mielenkiintoisimpina arvioita esimerkiksi Venäjän reaktioista, vaikka ne ovat kyllä osin spekulatiivisia. Toisaalta myös tämä Suomi–Ruotsi-pohdiskelu kuuluu mielenkiintoisimpaan osaan tätä raporttia.
Kaikkosen mukaan raportista voi halutessaan löytää argumentteja niin Nato-jäsenyyden puolesta kuin sitä vastaan, mutta raportti itsessään ei anna aihetta äkkikäännöksiin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
– Parhaiten tämä soveltuu taustapaperiksi ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, jota eduskunta odottaa näillä näkymin kesäkuussa, hän sanoo.
Kaikkosen mukaan selvityksessä esitetyt visiot Venäjän reaktioista mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ovat uskottavia.
– Venäjän reaktioita ei voi tietää ennen kuin tilanne on päällä. Tietysti Venäjä kokee läntisten instituutioiden lähentymisen kohti rajojaan negatiivisena asiana, ja tämä koskee varsinkin Natoa. Ei se yllätys ole, että selvittäjätkin arvioivat Venäjän reagoivan kielteisesti.
Kaikkonen ymmärtää myös Ruotsin ja Suomen ratkaisujen sitomisen yhteen.
– Kyllä siinä tietty järki on, että kummankin maan ratkaisu olisi samansuuntainen. Jonkin verran tilanne olisi problemaattinen, jos vain toinen maa liittyisi Natoon, hän toteaa.
– Henkilökohtaisesti pidän parhaana tässä tilanteessa ratkaisua, että Suomi ja Ruotsi molemmat pysyvät Nato-jäsenyyden ulkopuolella. Se on omiaan parhaiten tuomaan vakautta Pohjois-Eurooppaan.
