Esperanto on helpoin oppia kaikista elossa olevista kielistä, toteaa 17-vuotias ranskalainen Kristina Slaveykova.
Lukion aulaan pystytetty näyttely vetää puoleensa uteliaita nuoria, joista osa vaikuttaa kiinnostuneilta "keksityn kielen" oppimisen nopeudesta.
Tilastojen mukaan Kristina luokkatovereineen hallitsee ylioppilaskirjoituksiin vaadittavan tason jo sadan esperanto-oppitunnin jälkeen, kun taas englanti vaatii ahkeraa opiskelua 1 500 tunnin verran saman tason saavuttamiseen.
"Vaihtoehdoksi esperanto on houkutteleva. Tässä sanotaan, että kieliopista ei löydy yhtään epäsäännöllistä verbiä", Kristina lukee hieman epäillen.
Alunperin Bulgariasta kotoisin oleva lukiolainen tietää erityisesti maailman valtakielten osaamisen tärkeyden. Esperanton tavoite on silti nuoren opiskelijan mieleen.
"Tämä on puolueeton kieli siinä mielessä, ettei se anna kenellekään etuoikeutta puhua toisten kansojen edustajien kanssa omalla äidinkielellään."
Keinotekoisesta kielestä arkikäyttöön
Nuoren satavuotiaan historiansa aikana esperanto on muuttunut monessa suhteessa luonnollisten kielten kaltaiseksi.
Vuonna 1887 puolalainen lääkäri Lazar Ludwik Zamenhof laati kielen toimimaan kansainvälisen viestinnän välineenä.
Tarkoitusperiä Zamenhofilla oli kaksi: kielen helppous sekä puolueettomuus. Yksinkertaisesti madaltaa kanssakäymisen kynnystä ihmisten välillä, jotka eivät kommunikoi samalla äidinkielellä.
Jo vuonna 1954 Unescon yleiskokous tunnusti esperanton saavutusten vastaavan sen ihanteita ja päämääriä. Kaikkia Unescon jäsenvaltioita on toistamiseen kannustettu kielen opetuksen ja käytön lisäämiseksi.
Nykyään esperanton käyttäjiä löytyy lähes joka maasta, eniten Keski-Euroopasta ja Itä-Aasiasta. Kieli on kehittynyt ja levinnyt luonnollisesti - käytön kautta. Kymmenen miljoonaa henkeä on tutustunut esperanton alkeisiin.
Juuret latinan
kielessä
Kieli on selvästi helpompi kuin maailmankieliksi pyrkivät kansalliset kielet, kuten englanti tai ranska. Esperanton omaksuu vaikeuksitta, jos osaa jo muita kieliä, mutta se auttaa myös muiden vieraiden kielten oppimisessa.
"Kekseliäs herra", Kristina toteaa luettuaan miten Zamenhof yhdisti eri kielten hyviä puolia ja loi esperanton.
Perussanastolla on juuret eri kielissä, lähinnä latinassa tai sen tytärkielissä ja kieliopissa on slaavilaisia vaikutteita. Sananmuodostuksessa yhteistä löytyy esimerkiksi kiinan kanssa.
"Esperanto tuo mieleen niin monia kieliä, mutta se ei ole niistä yksikään.Tiesin, että kieli on olemassa, mutta se ei ole kovin tunnettu nuorten keskuudessa", Kristiina toteaa tutustuttuaan esperanto-näyttelyyn.
Kielitaito avaa
ovet maailmalle
Esperanton osaavalla on ystäviä ympäri maailmaa. Ilmainen majoitus järjestyy vaikka maailmanympärimatkaajalle. Ainoana ehtona on, että reissaaja osaa esperantoa.
Kun kommunikointi on sujuvaa, kansainvälinen vieraanvaraisuusverkosto Pasporta Servo takaa lähes veloituksettoman oleskelun yli 85 maassa. Kaikille avoimia tapaamisia järjestetään ympäri vuoden.
Miljoonat ihmiset käyvät esperanton avulla kirjeenvaihtoa tai tutustuvat uusiin kulttuureihin käyttäen esperantoa juuri matkustamiseen.
Harrastajalle löytyy myös esperanton kielellä kirjallisuutta: Tintti-sarjakuvista kaunokirjallisuuteen. Kansallis-eepoksemme Kalevala on myös käännetty esperantoksi.
Kaikki tämä houkutteleekin nuoria kielen opiskelun pariin. Kerrankin kielitaito vie maailmalle - kirjaimellisesti.