Kunnissa ja maakunnissa elätellään usein toiveita suurhankkeista, jotka kerralla muuttaisivat kehityksen kulun. Useimmat näistä toiveista ovat epärealistisia.
Ajatus jättiläismäisen neutriinolaboratorion saamisesta Pyhäjärven kaivokseen kuulosti sekin monen korvissa tyypilliseltä kunnanisien toiveunelta. Vähitellen epäuskoiset puheet ovat kuitenkin haihtuneet.
Pyhäjärven kilpailijat ovat yksi toisensa jälkeen pudonneet kisasta. Nyt sijoituspaikkavaihtoehtoja tutkineen niin sanotun Laguna-konsortion lisäksi neutriinotehdasta suunnitteleva tutkijayhteisö pitää Pyhäjärveä tarkoituksiinsa parhaiten sopivana. Tämä selvisi syyskuussa Puolassa järjestetyssä tutkijoiden kokoontumisessa.
Nyt voi perustellusti sanoa, että tutkimuslaitoksen saanti Pohjois-Pohjanmaalle näyttää todennäköisemmältä kuin kertaakaan aikaisemmin.
Hankkeen arvo on puolesta miljardista jopa miljardiin euroon. Tutkimuslaitoksen rakentaminen työllistäisi 2 700 – 4 200 henkeä ja pysyvästi kymmeniä työntekijöitä.
Työllistävä vaikutus ei ole aivan ydinvoimalan tasoa, muttei kovin kaukanakaan siitä.
Hankkeen suomalaisiin taustavoimiin kuuluva Jyväskylän yliopiston professori Jukka Maalampi muistutti tiistaina, että Pyhäjärven tutkimuslaitos olisi merkittävä uusi avaus vähäisestä kansainvälisyydestä arvostelua saaneelle Suomen tieteelliselle toiminnalle. Laitos myös vahvistaisi Suomen kuvaa teknologiamaana.
Lopullinen päätös asiassa ei ole suomalaisten käsissä. CERN eli Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus päättää strategiastaan ensi vuoden alkupuoliskolla. Siinä yhteydessä määritellään, kuuluuko Pyhäjärven laitos CERNin lähivuosien ohjelmaan.
Kyse ei enää ole maakunnallisesta vaan kansallisesta hankkeesta. Toivottavasti
asian merkitys on selvinnyt myös pääkaupungissa. Maakunnallisten päättäjien ja esimerkiksi alueen kansanedustajien on syytä vielä varmistaa Helsingissä viestin perillemeno ja ymmärtäminen.
Juuri nyt on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että Suomesta näytetään valmiutta ja laitoksen vastaanottoon ja myös kohtuulliseen osallistumiseen sen kustannuksista. Siksi on huolestuttavaa, että kohteen kenttätutkimuksista vielä puuttuvan 1,4 miljoonan euron löytäminen on osoittautunut
hankalaksi.
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies on edellyttänyt, että raha kaivetaan Pohjois-Pohjanmaan liitolta. Siellä summan irrottaminen on kuitenkin vaikeaa, kun EU:n ohjelmakausi ja rahat ovat lopuillaan ja Oulu vastikään julistettu äkillisen rakennemuutoksen
alueeksi.
Maakunnan yhteistyöryhmässä Laguna-hanke on esillä huomenna torstaina. Toivottavasti rahoituksen järjestymiseen löydetään keinoja. Tarpeen tullen pitää vielä kääntyä valtiovallan puoleen asian merkitystä rautalankaväännöksin selventäen.
Unelmahankkeen ei saa antaa kotimaisin päätöksin muuttua jättimäiseksi pettymykseksi.