"Elämme vapaassa maassa, jossa kaikilla on ruokaa ja katto pään päällä, kaikilla on pääsy korkealaatuisiin terveyspalveluihin....kaikki saavat käydä koulua ja opiskella käytännössä maksutta..."
Näin puhemies Jussi Halla-aho lasketteli itsenäisyyspäivän puheessaan.
"Kaikilla on katto pään päällä": Suomessa on 3 686 asunnotonta. Vuoden 2022 lopulla Suomessa oli myös vielä 1 133 pitkäaikaisasunnotonta.
Asunnottomuus on tilanne ja olosuhde, ei kenenkään ihmisen ominaisuus. Asunnottomuus on yhteiskunnallinen ongelma, jonka perimmäisiä syitä ovat muun muassa eriarvoisuus, talouden suhdannevaihtelut sekä väestönkasvu ja kaupungistuminen.
"Kaikilla on ruokaa": Suomessa noin 200 000 ihmistä turvautuu ruoka-apuun vuosittain. Samalla kun avuntarvitsijoiden määrä on elinkustannusten nousun myötä kasvanut, on jaettavien elintarvikkeiden määrä laskenut.
Merkittävää huolta aiheuttavat laajemman skaalan haasteet, kuten pienituloisten asema (Petteri Orpon hallituksen jo ennestään pienituloisiin kohdistuvat leikkaukset) sekä järjestöjen rahoitus ja pystyssä pysyminen.
"Kaikilla on pääsy korkealaatuisiin terveyspalveluihin": Hyvinvointialueiden alijäämän arvioidaan olevan tänä vuonna 1,2 miljardia ja useilla alueilla suunnitellaan leikkauksia, jotka aiheuttaisivat peruuttamatonta vahinkoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille.
Tämän lisäksi Orpon hallitus aikoo tehdä 1,4 miljardin leikkaukset sote-rahoitukseen, eikä ole pidentämässä hyvinvointialueiden alijäämän kattamisvelvoitetta.
"Kaikki saavat käydä koulua ja opiskella käytännössä maksuttomasti": Hallitus aikoo jäädyttää opintorahan, enimmillään noin 280 euroa, koko hallituskauden ajaksi ja asumistuen leikkaus heikentää myös osaltaan opiskelijan toimeentuloa.
Yhteensä leikkausten vaikutus on paikkakunnasta riippuen noin 100–160 euroa kuukaudessa. Hallitus aikoo myös kolminkertaistaa avoimien korkeakoulujen kurssimaksut.
Valotan vielä vähän todellisuutta monien lapsiperheiden tämänhetkisestä taloudellisesta tilanteesta:
1 725 lasta ja nuorta vastasi Lapsen ääni 2023 -kyselyyn ja vastauksien mukaan 30 prosenttia pienituloisten perheiden lapsista oli lopettanut harrastuksen, 87 prosenttia pienituloisten perheiden lapsista koki huolta perheen taloudellisesta tilanteesta ja 14 prosenttia pienituloisten perheiden lapsista koki, ettei perheellä ole riittävästi ruokaa.
Edelliset vastaukset huomioiden on huolestuttavaa, että SOSTEn laskelmat osoittavat kiistatta hallituksen esittämien indeksijäädytysten sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvien leikkauksien merkittävät köyhyyttä lisäävät vaikutukset koko maassa.
Köyhien määrä tulee kasvamaan väestötasolla 9,2 prosenttia ja köyhien lasten peräti 13,6 prosenttia. Koko maan tasolla köyhien määrä lisääntyy arviolta 68 000 henkilöllä, joista alle 18-vuotiaita, eli lapsia, on 16 700.
Nykyhallitus romuttaa juuri niitä asioita, joita puhemies ylisti puheessaan.
Jere Hakkarainen
Pyhäjärvi