Näkymäkuva tulevaisuuden Kaijonharjun keskuskortteleista hätkäyttää:
Rakennusten muodot ovat moderneja ja ratikka kuskaa oululaisia. Keskuksen läpi kulkee kävelyn ja pyöräilyn alue, jolla ei näy henkilöautoja.
Näkymäkuva on osa Linnanmaa–Kaijonharju-alueen kaavarunkoraporttia, jonka Oulun kaupunginhallitus hyväksyi elokuussa äänestyksen jälkeen.
– Kaavarunko on yleiskaavan ja asemakaavan väliin sijoittuva epävirallinen ja ohjeellinen suunnitelma, kaavoitusarkkitehti Eini Vasu taustoittaa.
Tavoitteena on aloittaa kaavarungon työstäminen asemakaavan muutoksiksi jo tänä syksynä Kaijonharjun keskuksessa ja sen lähiympäristössä.
Linnanmaa–Kaijonharju-alue muuttuu merkittävästi tulevina vuosina.
Kaavarungossa laskennallinen asukasmäärä kasvaa 11 900:ään ja työpaikat 13 400:een.
– Luvut tarkentuvat myöhemmin, mutta karkeasti arvioiden ne tuplaantuvat nykyisestä, Vasu sanoo.
Taustalla on tarve Linnanmaa–Kaijonharju -alueen joukkoliikenteen tehostamiseen, täydennysrakentamiseen sekä työpaikkojen ja palveluiden kehittämiseen.
Tehokkaan joukkoliikenteen reitin osuus Isko–Kaijonharjun keskus toteuttaa samaa kaupunkibulevardiajatusta kuin Alppilan bulevardi.
Alakyläntien nimikin on eteläosasta jo muutettu tämä huomioiden Linnanmaan bulevardiksi.
– Kun bulevardi toteutuu, nykyinen metsäinen maisema vaihtuu urbaanimmaksi, kaavoitusarkkitehti Vasu toteaa.
Asuminen ja palvelut keskittyvät ensimmäisessä vaiheessa Kaijonharjun keskuksen ja Linnanmaan kampuksen välittömään läheisyyteen. Uudet työpaikat sijoittuvat kampuksen ja vanhan Teknologiakylän puolelle.
Kaavarungon viheralueiden verkosto säilyttää alueen merkittävimmät viheralueet ja viheryhteydet kehittäen niitä uutta kaupunkirakennetta palveleviksi puistoalueiksi.
Esimerkiksi Pyykösjärven ja Kuivasjärven rannat liittyvät virkistys- ja viherverkostoon nykyistä paremmin.
Kaijonharju kaipasi uudistusta
Linnanmaa–Kaijonharju-alueen kehittäminen alkoi Uuden Oulun yleiskaavan pohjalta.
Kaijonharju oli jäänyt irralliseksi kampusalueesta ja kaipasi uudistusta. Kehitystarpeita tuki ammattikorkeakoulun päätös muuttaa Linnanmaan kampukselle.
Kaijonharjulle haettiin kaksi vuotta sitten uutta identiteettiä nuorten arkkitehtien Europan 14 -kilpailulla.
Voittotyönä palkittiin neljän espanjalaisen arkkitehdin työ, jonka perusperiaatteena oli korvata alueen valtavat pysäköintikentät kaupunkimaisilla kortteleilla.
Kilpailutöitä ei ole sellaisenaan suoraan siirretty kaavarunkoon.
– Töistä on huomioitu parhaat ideat. Kilpailun kautta kautta kaavarunkoon tuli esimerkiksi teemallinen konseptiajattelu ja diagonaali tehokkaan joukkoliikenteen linja Alakyläntieltä kampukselle, Vasu sanoo.