Ennustemallien mukaan tammikuun puolivälin jälkeen lämpötilat voivat laskea jopa viisi-kuusi astetta alemmas kuin tilastollinen keskiarvo. Kaupan päälle meille voi saapua voimakkaita lumirintamia Atlantilta.
Suomessa on nyt syytä varautua tositalven tuloon. Kahden viikon kuluttua luvassa on nimittäin erittäin kylmiä tuliaisia pohjoiselta napa-alueelta, ja tammikuun loppupuolen lämpötilat saattavat laskea selvästi alemmas kuin tilastollinen keskiarvo.
Näin käy, mikäli ennusteet pitävät paikkansa.
Asiasta kertoo erityisesti voimakkaiden sääilmiöiden seuraamiseen keskittynyt Severe weather Europe -sivusto. Se perustaa analyysinsä tunnettuihin kansainvälisiin säämalleihin.
Polaaripyörre hajosi jo
Kylmenemisen syy on nopea lämpötilan nousu pohjoisella napa-alueen yllä stratosfäärissä, eli noin kymmenen kilometrin korkeudessa. Tämä on aiheuttanut niin sanotun napa- eli polaaripyörteen hajoamisen kahdeksi.
Ilmiönn seurauksena pohjoisesta alkaa virrata Eurooppaan hyvin kylmää ilmaa, mutta se tapahtuu kunnolla vasta parin viikon kuluttua.
Ennustemalleissa tammikuun puolivälin jälkeen laskevat keskilämpötilat näyttävät päätyvän jopa viisi-kuusi astetta alemmas kuin vertailuvuosien 1981-2010 keskiarvo samaan aikaan tammikuussa.
Koska alkutalvi on ollut Suomessa leuto, tuntuisi muutos arkielämässä sitäkin rajummalta.
Korkeapaineiden välistä voi virrata sateita
Ilmakehän liikkeet näyttävät synnyttävän myös toisen, talvisia säitä tuovan tilanteen.
Sekä Pohjoisen napa-alueen että Atlantilla sijaitsevien Azorien ylle on muodostumassa voimakkaat korkeapaineet. Niiden väliin jää ”käytävä”, joka voi ohjata hyvin matalapainerintamia ja erittäin kosteaa ilmaa Pohjois-Atlantilta Eurooppaan.
Tämä saattaisi synnyttää voimakkaita lumisateita kylmien virtausten kanssa samaan aikaan.
Ilmatieteen laitos vahvistaa diagnoosin
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ville Siiskonen vahvistaa analyysit oikeansuuntaisiksi: polaaripyörre näyttää hajonneen.
– Se ei aina tarkoita, että täälläpäin seuraisi kylmempää. Mutta tilastollisesti näissä hajoamisissa on kyllä suurempi todennäköisyys kylmemmälle säälle, hän toteaa.
Esimerkiksi Euroopan sääkeskuksen kausiennusteissa ennakoidaankin tavanomaista kylmempää juuri tammikuun loppupuolelle ja vielä helmikuun alkuun.
– Viitteitä voimakkaasta kylmenemisestä on. Ennusteissa on kuitenkin vielä paljon vaihtelevuutta.
Täysin poikkeuksellisista lämpötiloista ei välttämättä ole kyse, vaikka tilastopoikkeama olisikin lopulta viisi-kuusi astetta. Siiskosen mukaan poikkeamat voivat olla suuria erityisesti talvella, ja nimenomaan pohjoisvirtausten aikana.
Viime helmikuussa polaaripyörteen hajoaminen sai aikaan hyvin kylmän jakson Suomeen.
Myös Atlantin sateita voi tulla
Todellisten talvisäiden tuloon viittaavat myös ilmanpaine-erot Euroopan eri osissa.
Siiskosen mukaan tammikuun loppupuolella Pohjois-Euroopassa ilmanpaine näyttää kasvavan keskimääräistä suuremmaksi ja Itä-Euroopassa matalammaksi. Tämä lisää pohjoisten ja läntisten ilmavirtausten todennäköisyyttä.
Sama koskee sateita.
– Esimerkiksi Aapeli-myrsky tuli Atlantilta ja valahti sitten etelään päin. Perässä tuli runsaanlaisesti sateita