Helsingin Sanomien tietojen mukaan Suomen suurlähetystön työntekijät ovat päässeet lähtemään pois Kabulista. Lehti on saanut tiedon kahdesta lähteestä.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) kertoo STT:lle, Kabulista Afganistanista on aamulla lennätetty kahdeksantoista Suomen kansalaista Qatarin pääkaupunkiin Dohaan, mukana Suomen Kabulin-suurlähetystön työntekijät. He jatkavat sieltä matkaansa Suomeen.
Haaviston mukaan kaikki Suomen lähetystössä pysyvästi toimineet Suomen kansalaiset on evakuoitu Afganistanista. Suomen lähetystölle työskennelleiden afganistanilaisten maasta poistumista pyritään Haaviston mukaan auttamaan.
– Haluan kiittää heitä, että he aivan viimeiseen asti pitivät Kabulissa edustustoamme auki, jolla voitiin sitten turvata myöskin muiden suomalaisten turvallisuutta kaupungissa loppuun asti, Haavisto kiitteli suomalaisdiplomaatteja.
Haaviston mukaan ulkoministeriö on esittänyt jo 6.8. matkustuskehotuksen poistua Afganistanista välittömästi, mutta vielä eilen ja tänään Suomen kansalaiset Afganistanissa ovat ottaneet ulkoministeriöön yhteyttä ja toivoneet apua maasta poistumisessa.
Haaviston mukaan ulkoministeriöllä oli ennen sunnuntaita tieto noin paristakymmenestä suomalaisesta, jotka olivat jättäneet matkustusilmoituksen matkustamisesta Afganistaniin.
– Eilisen ja tämän päivänä aikana näitä on tullut lisää. Nyt saatetaan puhua muutamista kymmenistä henkilöistä, Haavisto kertoi.
Joukossa on Haaviston mukaan muun muassa afganistanilaistaustaisia henkilöitä, jotka ovat olleet maassa tapaamassa sukulaisiaan.
Haaviston mukaan Dohaan evakuoidut suomalaiset ovat kunnossa.
Puolustusvoimat on osallistunut suurlähetystön työntekijöiden hakemiseen. Suomi ei ole kuitenkaan lähettänyt paikalle omaa sotilaskonetta.
Afganistanin pääkaupungin Kabulin lentokentällä vallitsee täysi kaaos ihmisten pyrkiessä pois Taleban-liikkeen hallintaan päätyneestä maasta.
Useita kuollut
Kabulin lentokentällä on ammuttu ainakin kolme ihmistä, kertoo Wall Street Journal (WSJ). Lehti perusti tietonsa silminnäkijähavaintoihin verisistä ruumiista kentän matkustajaterminaalissa. Kentällä olevat yhdysvaltalaisjoukot eivät ole toistaiseksi vahvistaneet tapahtunutta.
Uutistoimisto Reutersin silminnäkijälähteiden mukaan lentokentällä olisi kuollut ainakin viisi ihmistä. Tässä yhteydessä ei mainittu, oliko uhreja ammuttu vai olivatko he esimerkiksi tallautuneet kuoliaaksi lentokentällä vallitsevassa kaaoksessa.
Väkeä tungeksii kentällä, ja uutistoimisto AFP:n mukaan amerikkalaissotilaat ovat ampuneet varoituslaukauksia pitääkseen ihmismassat aisoissa.
Lentokentän mukaan kaikki kaupalliset lennot Kabulista on keskeytetty "ryöstelyn" estämiseksi eikä ihmisten pitäisi tulla kentälle ollenkaan.
Videokuvien perusteella ihmisiä kuitenkin saapuu matkatavaroineen kentälle hallitsemattomasti ilman minkäänlaisia tarkastuksia, ja väkeä tungeksii myös pysäköityjen koneiden läheisyydessä.
Norja kertoi evakuoineensa suurlähetystönsä väkeä Afganistanista viime yönä, vahvisti ulkoministeri Ine Eriksen Söreide yleisradioyhtiö NRK:lle. Ministerin mukaan evakuointioperaatio on kuitenkin yhä kesken, eikä hän sen vuoksi voi kertoa tilanteesta enempää yksityiskohtia.
Saksasta lähetetty myös erikoisjoukkoja
Saksasta on lähtenyt tänään kolme asevoimien kuljetuskonetta kohti Afganistania. Niiden on määrä noutaa Saksan kansalaisia ja Saksalle työskennelleitä afganistanilaisia pois maasta.
Saksalaislehtien mukaan koneissa on mukana myös laskuvarjojääkäreitä ja sotilaspoliiseja evakuoinnin turvaamiseksi.
AFP:n mukaan Saksan hallitus on pyytänyt parlamentilta lupaa jopa satojen sotilaiden lähettämiseksi tilapäisesti Afganistaniin turvaamaan evakuointien jatkumista.
Myös muun muassa Ranska ilmoitti evakuoivansa kansalaisiaan tämän päivän kuluessa.
EU:n ulkoministerien on määrä käsitellä Afganistanin tilannetta kokouksessaan tiistaina.
Kaikkonen: Suomalaisten ja suomalaisille työskennelleiden turvallisuus tärkeintä
Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan Afganistanissa olevien suomalaisten ja suomalaisille työskennelleiden afganistanilaisten turvallisuus on Suomelle tällä hetkellä "lähihetkien ja lähipäivien ykkösasia".
– Tämän eteen valtioneuvosto tekee parhaillaan töitä, Kaikkonen sanoi puheessaan valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.
Kaikkosen mukaan Afganistanin turvallisuustilanteen heikkeneminen on ollut länsimaisten joukkojen alueelta poistumisen jälkeen nopeampaa kuin etukäteen osattiin arvioida.
– Valitettavasti tilanne Afganistanissa on luisunut nopeasti epäedulliseen suuntaan, ja käytännössä koko maa on jo talebanien hallussa. Kabulin keskushallinnon neuvotteluasemat ovat heikot ja on vain päivien tai tuntien kysymys, koska valta on kaikilta osin vaihtunut, Kaikkonen sanoi.
Kaikkonen toivoo, että lopullinen vallanvaihto Afganistanissa on rauhanomainen ja turvallinen myös Kabulissa olevalle kansainväliselle yhteisölle.
Selvitys Afganistanin opetuksista
Kaikkonen on antanut puolustusministeriölle tehtäväksi toteuttaa selvityksen niistä opetuksista, joita Suomen lähes 20 vuoden kriisinhallintaosallistuminen Afganistanissa on antanut. Kaikkosen mukaan selvitystyö tehdään osittain yhteistyössä ulkoasiainhallinnon kanssa.
– Kriisinhallintaoperaatiot Afganistanissa vuosien 2001 ja 2021 välisenä aikana tarjoavat runsaan ja ajankohtaisen empiirisen aineiston siitä, mitä sotilaallisella kriisinhallinnalla voidaan saavuttaa ja myös siitä, mitä ei ole mielekästä tavoitella, Kaikkonen sanoi.
Kaikkosen mukaan tulevaisuudessa Suomella on oltava selvä käsitys kriisinhallintaoperaatioiden tavoitteista ja mahdollisuuksista saavuttaa ne, kun suomalaisia sotilaita lähetetään operaatioihin valtionrajojemme ulkopuolelle.
– Tehdessämme arviointia mahdollisesta osallistumisesta tulee tarkasti pohtia, parantaako vai heikentääkö ulkopuolinen sotilasoperaatio kriisialueen turvallisuustilannetta, Kaikkonen sanoi.
Kaikkosen mukaan poliittisten tavoitteiden saavuttaminen sotilaallisin keinoin ei ole helppoa. Tästä on hänen mukaansa tuoretta näyttöä Afganistanin ohella myös esimerkiksi Irakista, Libyasta, Syyriasta ja Jemenistä.
– Sotilaallisella toiminnalla syntyy aina ennalta arvaamattomia sivuvaikutuksia. Lopputulos on valitettavasti liian usein heikompi kuin osallistumispäätöstä tehdessä kuviteltiin, Kaikkonen sanoi.
– Tästä kaikesta huolimatta pidän perusteltuna, että Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan jatkossakin. Voimme kantaa kortemme kekoon kansainvälisen vakauden lisäämiseksi. Siitä hieman myös itse hyödymme sekä välillisesti että välittömästi, Kaikkonen summasi.
Täydennetty Haaviston kommentteja 14.56.
Lisätty tieto kolmesta ammutusta kello 10.50. Lisätty tieto suomalaistan poistumisesta kello 11.47. Päivitetty kello 13.31 kohtaa, jossa kerrotaan lentokentän kaaoksesta. Samalla lisätty tietoja Saksan ja muiden maiden suunnitelmista.