Eduskunnassa koettiin jännittäviä hetkiä perjantaina. Pitkään vellonut keskustelu rajaturvallisuuslain eli niin sanotun käännytyslain osalta huipentui äänestykseen, jossa laki hyväksyttiin äänin 167–31. Äänestystulos oli täpärä, sillä viiden kuudesosan enemmistöön vaadittiin vähintään 165 ääntä.
Nyt hyväksytyn lain turvin voidaan keskeyttää väliaikaisesti turvapaikanhaku Suomen rajalla. Maahantulija voidaan käännyttää takaisin ilman valitusoikeutta.
Käännytyslain turvin hallitus haluaa torjua Venäjän Suomeen kohdistamaa välineellistettyä maahantuloa. Lailla toivotaan olevan ennaltaehkäisevä vaikutus.
Laki on voimassa vuoden. Sen nojalla turvapaikanhaku voidaan estää kuukaudeksi kerrallaan osassa Suomen rajaa. Näin ei voida toimia, jos maahan pyrkijät ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa.
Lain käyttöönoton kriteerien täyttymisen toteaa valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Eduskunnalla ei ole tässä enää roolia.
Yhtenä tavoitteena on se, että lain myötä itärajan rajanylityspaikkoja voidaan vähitellen avata liikenteelle. Itärajahan on ollut jo kahdeksan kuukautta kiinni välineellistetyn maahantulon estämiseksi.
Oppositiolle käännytyslaki on ollut vaikea kysymys. Suomalaisten enemmistö kannattaa Venäjän hybridioperaatioiden torjumista kovilla keinoilla. Lain vastustaminen on siksi poliittisesti riskialtista.
Myös valtaosa lain vastustajista haluaa torjua välineellistettyä maahantuloa. Heidän mielestään hallituksen keinot käännytyslaissa vain ovat liian rajuja. Vihreät ovat korostaneet vaihtoehtoisia tapoja välineellisen maahantulon estämiseksi. Hallitus ei ole sellaisia löytänyt.
Vasemmistoliitto ja vihreät eivät lakia hyväksy. Sosiaalidemokraatit teki puolueena päätöksen, että se kannattaa lakia. Kuusi puolueen edustajaa sai etukäteen oikeuden äänestää vastaan.
Hallituspuolue rkp:lle käännytyslaki oli vähintään yhtä vaikea hyväksyä kuin oppositiolle. Kansanedustaja Eva Biaudet äänesti ainoana hallituspuolueen edustajana hallituksen esitystä vastaan.
Poikkeuslait ovat suomalaisessa politiikassa olleet harvinaisia vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen jälkeen. Poikkeuslaki on nimensä mukaan laki, johon tulee turvautua vain erityisen poikkeuksellisissa tapauksissa ja pakottavista syistä. Poikkeuslain tulee myös olla mahdollisimman tarkkarajainen ja määräaikainen.
Normaali käytäntö on se, että mahdolliset ristiriidat perustuslain ja lakiehdotuksen kanssa korjataan lakiehdotukseen tehtävillä muutoksilla.
Poikkeuslaki vaatii eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön, mikä turvaa sen, että kynnys perustuslain kanssa ristiriitaisen lainsäädännön tekemiseen on korkea.
Käännytyslaissa on poikkeuslakina merkittäviä perustuslaillisia ongelmia. Silti on suomalaisten päättäjien ja kansalaisten aliarviointia väittää, että lain hyväksymisen myötä Suomi on Unkarin tiellä. Niin hauras oikeusvaltiomme pohja ei ole.