Kotimaanpolitiikan ilmatilan jo viikkojen ajan täyttänyt kiista niin sanotusta käännytyslaista on nyt lähellä ratkaisua. Eduskunnan hallintovaliokunta sai tiistaina valmiiksi asiaa koskevan mietintöluonnoksensa, johon sisältyy sdp:n lakiin vaatimia muutoksia.
Muutokset käytetään vielä perustuslakivaliokunnassa, ja koko eduskunnan eteen laki voi tulla ensi viikolla.
Koska perustuslakivaliokunta on päättänyt lain säätämisestä kiireellisenä, sen pitää tulla hyväksytyksi viiden kuudesosan enemmistöllä annetuista äänistä. Enintään 33 edustajaa voi äänestää lakiesitystä vastaan ilman, että se kaatuu. Näin laaja vastustus ei näytä todennäköiseltä.
Demareissakin laki herättää ristivetoa, mutta vastustajien määrä tuskin nousee suureksi. Muussa tapauksessa sekä puoluejohtaja Antti Lindtmanin että ryhmäjohtajan Tytti Tuppuraisen arvovalta horjuu pahasti. SDP:ssä on pantu merkille uutinen (Uutissuomalainen 27.6.), jonka mukaan 62 prosenttia kansalaisista kannattaa käännytyslakia.
Kaikkiaan on terveen demokratian merkki, että maassa väitellään laista, joka perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan on ristiriidassa perustuslain ja ihmisoikeussopimusten kanssa.
Samalla Suomi on koko ajan Venäjän vihamielisen häirinnän kohteena. Venäjä on jo kahteen otteeseen järjestänyt Suomen rajalle suuren joukon kolmansien maiden kansalaisia.
Venäjä tietää, että turvapaikanhakijat aiheuttavat Suomessa kuohuntaa. Maa on pannut operointinsa rajalla toistaiseksi odotustilaan, mutta tilanne voi muuttua milloin tahansa, jos Kreml ja turvallisuuspalvelu FSB sen hyödylliseksi katsovat. Suomalaisten esittämän oopperan ohjaaja tulee Punaisen torin nurkilta.
Oma kysymyksensä on sekin, voiko käännytyslaki ylipäätään estää laajan välineellistetyn maahantulon.
Kiinnostavan, joskin hiukan jälkijättöisen puheenvuoron laista käytti tiistaina Ylellä Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi. Hän kummasteli, ettei hallitus ole neuvotellut EU:n kanssa siitä, millaisin toimin unioni voisi rajalla tulla Suomen tueksi.
Vaihtoehtona laille voisi Koskenniemen mukaan olla myös EU:n tuoreen maahanmuuttopaketin ja sen mahdollistaman rajamenettelyn hyödyntäminen. Sen perusteella turvapaikanhakija voitaisiin pitää rajan tuntumassa koko hakemuskäsittelyn ajan. Tilanne olisi siis helpompi pitää viranomaisten hallinnassa.
Kolmantena Koskenniemi mainitsi EU:n ”välineellistämissäännöstön”, joka tulee voimaan vuonna 2026. Sen pitäisi tarjota keinoja torjua välineellistettyä maahantuloa. Tosin ennen tuota vuotta rajalla ehditään nähdä monenlaista vihamielistä operointia.
Laissa on merkittäviä ongelmia, mutta on suomalaisten päättäjien ja kansalaisten aliarviointia väittää, että Suomi olisi lain hyväksyessään Unkarin tiellä. Niin hauras ei oikeusvaltiomme pohja sentään ole.