Kirjoittaja kuuluu Kalevan nuorten kirjoittajien ryhmään.
Leirikoulussa Kyproksen Limassolissa kohtasin väistämättä kulttuurieroja Suomeen verrattuna. Suurimmaksi eroksi koin liikenteen.
Liikennekulttuuri Kyproksella on hyvin vapaa verrattuna tänne. Suomessa kun on tottunut rauhalliseen ja järjestelmälliseen liikenteeseen, niin siitä ei ollut Kyproksella tietoakaan. Liikennevalot olivat, mutta niihin ei voinut oikein luottaa. Kaiken lisäksi Kyproksella ajetaan autoilla sekä kaksipyöräisillä moottoriajoneuvoilla kuin tuhat lasissa.
Kyproksella keskustellaan tööttäilemällä. Oli hieman outoa kävellä jalkakäytävällä, kun vieressä ajavalla nelikaistaisella tiellä kuuluu tööttäyksiä toisten perään. Suomessa tämä osoittaisi jonkun olevan tiellä, mutta kyproslaiset tervehtivät toisiaan siten. Autojen ikkunat olivat auki, ja tööttäyksien perään saatettiin huudella toisille tai naureskella iloisesti.
Tiet olivat kaksikaistaisia, mutta kaistaviivat eivät merkinneet mitään. Autoa saatettiin ajaa keskellä valkoista viivaa tai moottoripyörä sujahtaa kahden rekka-auton välistä.
Toinen merkittävä ero oli, miten paikalliset parit näyttivät hyvin avoimesti tunteensa. En ole ikinä nähnyt niin monia seurustelevia pareja kävelevän käsi kädessä iästä riippumatta.
Lisäksi paikallisväestön ystävällisyys oli merkittävää. Kaikkia vastaantulijoita tervehdittiin, ja meiltä kyseltiin englanniksi, kuinka voimme. Usein juttelu jatkui tästä vielä englanniksi. Tämmöiseen ei ole Suomessa totuttu.
Itse avoimena ihmisenä pidin tästä. Haluan aina täälläkin tutustua tai ainakin jutella kaikenlaisten ihmisten kanssa, mutta minua pidettäisiin suunnilleen hulluna, jos täällä alkaisin niin käyttäytyä. Siellä taas, jos et alkanut juttelemaan, sinua pidettiin outona.
Kypros ja Suomi - toisaalta samantyyppisiä maita, toisaalta erilaisia. Samalla aikavyöhykkeellä sijainti, hallintomuoto - tosin Kyproksella hallituksia on kaksi - sekä ensi vuoden alusta sama valuutta ovat yhtäläisyyksiä, jotka minulle tulee mieleen. Erilaisuuksista mieleen tulee aiemmin mainittujen lisäksi juomakulttuuri ja ilmasto.
Oli hieman outoa lähteä täältä Oulusta muutaman asteen lämmöstä aamuauringon noustessa ja astua sitten Kyproksella ulos lentokoneesta täysin pilkkopimeään "saunaan". Suomessa tähän aikaan vuodesta yöt ovat valoisia, mutta Kyproksella pimeä tuli jo iltakahdeksan jälkeen. Kyproksella vietetty viikko oli mahtava, vaikkakin ruokaillessa oli ikävä erityisesti keitettyjä perunoita, ruisleipää ja maitoa.