Seinäjokelainen Jussittaret voitti naisten pesäpallon Suomen mestaruuden lauantaina. Se kaatoi tamperelaisen Manse PP:n ratkaisevan viidennen SM-finaalin supervuorossa jaksoin 1–0. Ottelua oli seuraamassa Seinäjoella 4 221 katsojaa, mikä on uusi naisten Superpesiksen yhden ottelun yleisöennätys.
Seinäjoki palasi naisten pesiksen SM-kultakantaan vuosikymmenten tauon jälkeen. Edellisen kerran Seinäjoen Maila-Jussit juhli mestaruutta vuonna 1977, ja tuo mestaruus oli ennen lauantaita seurahistorian ainut.
Manse oli voittanut mestaruuden kahtena edellisenä vuonna, mutta nyt tamperelaiset taipuivat hopealle. Jussittarien 18-vuotias lukkari Matilda Niskakangas ei pystynyt asettelemaan mestaruutta sanoiksi. Hän arveli joukkueensa menestyksen avaimeksi sitkeyden.
– Ei tätä oikein vielä tajua, mutta ehkä tämä jossain vaiheessa selkiää, Niskakangas iloitsi.
– Erittäin iso kiitos kotiyleisölle. Oli mahtava tunnelma koko pelin, vaikka sääkin oli huono. Hyvin kaikki jaksoivat loppuun saakka kannustaa, hän kiitteli.
Vähäjuoksuinen ottelu
Sateisissa olosuhteissa pelattu ottelu oli ulkopelin juhlaa, ja kahdessa jaksossa sekä supervuorossa syntyi yhteensä vain kolme juoksua. Näistä kaksi tuli jo ensimmäisessä vuorossa.
Jussittaret meni aloittavalla vuorollaan ensin johtoon, kun Aino-Kaisa Mantere kotiutti Riikka Polson. Manse kuitenkin vastasi tasoittavalla vuorollaan. Ensimmäinen jakso päättyi 1–1 ja toinen 0–0.
Jussittaret onnistui rakentamaan supervuoron tasoittavalla kahden palon tilanteessa ajolähdön. Lyömään asteli jokeri Anni Laakso, jonka lyönti putosi Mansen koppareiden eteen, ja Polso toi mestaruuden ratkaisseen juoksun. Seinäjokelaisjuhlat olivat valmiit.
Pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana palkittu Niskakangas sanoi, että molempien joukkueiden ulkopeli toimi. Nuorelle lukkarille tunnustus tuli yllätyksenä.
– Se tuli täysin puskista, hän hämmästeli.
"Ei jäänyt jossiteltavaa"
Niskakankaalla on vielä runsaasti pelivuosia edessään, mutta SM-hopeamitalisti Mansen lukkarille Venla Tanhualle, 29, lauantain finaali oli uran viimeinen ottelu. Päätös uran lopettamisesta oli syntynyt jo aiemmin, mutta lauantaina se konkretisoitui.
– Elämässä on muitakin tavoitteita, ja muutakin elämää on kuin pesäpallo. Olen tehnyt rauhan tämän asian kanssa. Sydän on täynnä siitä kaikesta, mitä olen oman urani aikana pystynyt tekemään, joukkueensa kapteeni sanoi kiittäen samalla joukkuekavereitaan.
– Saavutin enemmän kuin uskalsin unelmoida, hän lisäsi.
Tanhua sanoi, että kauden ainoaksi pettymykseksi jäi mitalin väri.
– Yhtään ei jäänyt jossiteltavaa. Tämä meni niin tiukaksi kuin vain voi mennä, mutta tämän piirun verran Jussittaret oli tänä vuonna meitä parempi. Tässä sarjassa pelasi ehdottomasti kaksi parasta joukkuetta.
Juttua muokattu kauttaaltaan lisätiedoilla 26.9. kello 18.53.
