Varoitus: Ajokeli on monin paikoin edel­leen huono tai jopa erit­täin huono

Jussi Nii­nis­tö Na­to-joh­ta­jan lau­sun­nos­ta: Puo­lus­tus­ta ei voida ra­ken­taa kon­sul­taa­tioi­den varaan

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) painottaa, ettei Suomen puolustusta voida laskea miltään osin Naton varaan.

Jussi Niinistö. Arkistokuva.
Jussi Niinistö. Arkistokuva.
Kuva: Mikael Rydenfelt

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) painottaa, ettei Suomen puolustusta voida laskea miltään osin Naton varaan.

Niinistö viittaa Naton yhdysvaltalaisen varapääsihteerin Alexander Vershbow´n Lännen Medialle antamiin kommentteihin, joiden mukaan Suomi ja Ruotsi voisivat tulla mukaan Naton sotilaallisiin vastatoimiin, jos Itämerellä puhkeaisi kriisi. Korkea-arvoinen Nato-johtaja myös sanoi, että Suomi voisi saada liittokunnalta apua Itämeren kriisitilanteessa.

Vershbow viittaa Naton 4. artiklaan, kun hän puhuu kriisiajan mahdollisesta avusta Suomelle. Niinistö sanoo, että vaikka Nato tarjoaa Suomelle 4. artiklan mukaista konsultaatiota, se on täysin eri asia kuin 5. artiklan turvatakuut.

– Nato-jäsenyyden ja Vershbow´n mainitsemien konsultaatioiden välille täytyy tehdä selvä ero. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, jolla on kansallinen, itsenäinen puolustus. Puolustuksessa mitään ei voida laskea konsultaatioiden varaan.

Niinistö muistuttaa, ettei Nato-kumppanuudesta ole kriisin hetkellä suurempaa merkitystä.

– Esimerkkinä Ukraina, joka on Naton kumppanimaa siinä missä Suomikin. Ero jäsenmaan ja kumppanimaan välillä on selvä, puolustusministeri viittaa Venäjän Krimin valtaukseen.

– Konsultaatioiden varaan rakentaminen olisi ”toivotaan, toivotaan” -osastoa.

Puolustusministeri arvioi, että kriisitilanteessa Suomi saisi liittoutumattomanakin apua, jos avun antamisesta olisi hyötyä apua antavalle osapuolelle.

– Kriisin hetkellä olisi kyse lopulta raa´asta voimapolitiikasta.

Onko Nato-maille hyötyä Suomen auttamisesta kriisitilanteessa?

– Tämä on puhdasta spekulaatiota, kun ei ole mitään kriisiä päällä Itämeren piirissä.
Niinistö toteaa, että Vershbow´n kommentit on annettu selvästi myönteisessä hengessä, ja niiden taustalla on varmasti halu kiittää Suomea yli 20 vuotta kestäneestä Naton rauhankumppanuudesta.

– Olemme Naton kanssa laajassa yhteistyössä ja edistynyt kumppanimaa. Tässä on varmasti haluttu lausua positiivisessa hengessä muutama sana Suomelle ja ehkä kertoa, että Suomeen kumppanimaana luotetaan, kun tällaista halutaan kertoa.

Niinistö muistuttaa, ettei EU-jäsenyyden ja Lissabonin sopimuksen solidaarisuuslauseketta sovi unohtaa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.

Solidaarisuuslauseke velvoittaa EU-jäsenmaita auttamaan toisiaan aseellisen hyökkäyksen sattuessa.