Kolumni: MM95 ei ole vain nevö foget -meemi, vaan su­ku­pol­vi­ko­ke­mus

Suurpetokeskus: Tuore tar­kas­tus kertoo useista puut­teis­ta Kuu­sa­mon suur­pe­to­kes­kuk­ses­sa

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Juok­si­jan lenkki vei Myl­ly­pu­ros­ta Ho­pea­pu­rol­le – 80 vuotta täyt­tä­vä mes­ta­ri­juok­si­ja nauttii Es­pan­jas­sa pääs­tes­sään etäälle suo­ma­lai­ses­ta jäy­hyy­des­tä

Juha Väätäinen ei piehtaroi muistoissa, vaan elää urheilun nykypäivää nuoren kestävyysjuoksijan valmentajana.

Ex-kansanedustaja Juha Väätäinen on saanut yritteliäät elämän eväänsä sukupolviperintönä. – Kaikki sodan aikana ja pian sen jälkeen syntyneet suomalaiset ovat oppineet työnteon merkityksen. On ymmärretty yhteinen etu, hän sanoo.
Ex-kansanedustaja Juha Väätäinen on saanut yritteliäät elämän eväänsä sukupolviperintönä. – Kaikki sodan aikana ja pian sen jälkeen syntyneet suomalaiset ovat oppineet työnteon merkityksen. On ymmärretty yhteinen etu, hän sanoo.
Kuva: Martti Kainulainen

Juha Väätäinen on kestävyysjuoksu-uransa menestysteoillaan soitellut isänmaallisia kelloja, mutta tunneihmiseksi tunnustautuva maailmankansalainen ei tee suomalaisuudestaan numeroa.

– Vaikka olen luonteeltani velvollisuudentuntoinen ja siten siitä suomalaisimmasta päästä, voin sitä paremmin, mitä etäämmälle suomalaisesta jäyhyydestä pääsen, Espanjassa vuodesta 2015 asunut Väätäinen kertoo.

Perussuomalaisten kansanedustaja muutti Helsingin Myllypurosta Espanjan Malagaan, Arroya de la Plataan eli Hopeapurolle, reilut kuusi vuotta sitten. Syy oli hänellä todettu okasolusyöpä, jonka hoitaminen toteutuu helpommin lämpimämmässä ilmastossa.

– Ihosyöpä saatiin onneksi kuriin ennen kuin se ehti kovempaan vaiheeseen. Tarkoitukseni oli olla toisen kauden kansanedustaja kevään 2015 eduskuntavaaleissa, mutta luovuin ehdokkuudesta syövän takia. Meillä oli keskustelut puoluejohtaja Timo Soinin kanssa. Hän harmitteli, että "nyt menetetään Helsingistä edustajan paikka", jolloin sanoin hänelle, että "pidä vaalisi", Väätäinen muistelee.

Väätäinen nousi kansakunnan kaapin päälle liki puoli vuosisataa sitten, kun hän juoksi Helsingissä yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailuissa 10 000:n ja 5 000 metrin voittoon. Tiistai-iltana 10. elokuuta 1971 järjestyksessä ensin hellinnyt kymppitonnin Euroopan mestaruus ei unohdu.

Juha Väätäinen voittaa Helsingin EM-kilpailujen 10 000 m juoksun. Maalisuoralla DDR:n Jurgen Haase jää toiseksi.
Juha Väätäinen voittaa Helsingin EM-kilpailujen 10 000 m juoksun. Maalisuoralla DDR:n Jurgen Haase jää toiseksi.
Kuva: Lehtikuva

Väätäisen voittoon ratkennut EM-loppukirikamppailu itäsaksalaista Jürgen Haasea vastaan Helsingin olympiastadionilla on suomalaisen huippu-urheilun klassisinta folklorea. Hannes Kolehmaisen, Paavo Nurmen ja Ville Ritolan kullanhuuruisista kestävyysjuoksun kultavuosista oli hulahtanut aikaa, joten arvokisavoitot kelpasivat sodan varjoissa sinnitelleille sinivalkoisille sukupolville.

Väätäinen ei piehtaroi muistoissa. "Hullun lailla" harjoitellut juoksija vain oli tehnyt kotiläksynsä, siinä kaikki. Mestaruus oli opettajaksi kouluttautuneelle Väätäiselle lopultakin itsestäänselvyys.

Hän elää urheilun nykypäivää, sillä Väätäisellä on valmennettavanaan kestävyysjuoksun huippulahjakkuus, Viipurin Urheilijoiden 17-vuotias Karlos Kemppaala.

– Hän voitti keväällä ikäluokkansa Suomen mestaruudet maastossa ja maantiellä ylivoimaisesti. Teemme Karloksen kanssa kehityksen eteen kovasti töitä.

Kun tulee puhe politiikasta, yhteisten asioiden hoitamisesta, Väätäinen terästyy.

– Erityisesti asuntopolitiikka on lähellä minua. Ei pitäisi olla niin vauraassa valtiossa kuin Suomi on, että pahimmillaan yli puolet tuloista menee asumiseen. Asun vaimon kanssa täällä Espanjassa 600 euron kämpässä, joka Helsingissä kustantaisi 3 000 euroa, Väätäinen vertaa.

"Olen jakanut tähänastisen elämäni neljään 20 vuoden jaksoon. Herttavärisuoraakin on parinkympin jaksoissa ollut jaossa, mutta koskaan ei tiedä, mikä persekortti pakasta on tulossa."

Hänen ansioluettelonsa, on hengästyttävää luettavaa. CV-riveiltä löytyy opettajan pätevyyden lisäksi niin elinkeinoasiamiehen kuin saarnalupatutkintokin.

– Olen ollut perso kaikelle uudelle. Nöyryys elämälle on mahtava energianlähde, hän perustelee.

Pohjois-Pohjanmaalta Suomen keskipisteestä Piippolasta maailman raitille lähtenyt Väätäinen aukoi uusia polkuja, kun hän nuorena kosmopoliittina ulotti harjoitusmatkansa talvisin muun muassa Keniaan ja Brasiliaan.

– Uskallusta ei ole uupunut, vaan olen tarttunut toimeen. Olen jakanut tähänastisen elämäni neljään 20 vuoden jaksoon. Herttavärisuoraakin on parinkympin jaksoissa ollut jaossa, mutta koskaan ei tiedä, mikä persekortti pakasta on tulossa, muun muassa viisi vakavan puoleista auto-onnettomuutta kokenut Väätäinen naulaa.

FAKTA

Juha Väätäinen

Toivo Juha Väätäinen.

Entinen mestarijuoksija, ex-kansanedustaja.

Syntynyt: 12.  heinäkuuta 1941 Oulussa.

Asuu: Espanjan Malagassa.

Koulutus: ylioppilas 1961, kansakoulunopettaja .1964–1968, elinkeinoasiamiehen tutkinto 1984, draamatutkinto 1994, saarnalupatutkinto 1994, organisaatiokonsultin tutkinto 1995, englannin ja saksan vienti- ja tuontikoulutus 1996

Työura: opettaja Kemissä, Haapavedellä ja Piippolassa 1964–1970, järjestöjohtaja Suomen urheiluliitossa 1972–1974, Reserviläisurheiluliitto 1990–1991, Suomen raittiusjärjestöt 1991–1992, Finnhotelsin ja Finnkatrin tuotepäällikkö 1974–1979, Finnavin mediaosaston päällikkö 1984–1986, Urheiluliiton juoksujen päävalmentaja 1986–1990, taidemaalari 2001–, perussuomalaisten kansanedustaja 2011–15.

Urheilu-uran tärkeimmät saavutukset: 5  000:n ja 10  000 metrin juoksun Euroopan mestari 1971 Helsingissä. Vuoden urheilija Euroopassa 1971, Vuoden toiseksi paras urheilija maailmassa 1971 belgialaisen maantiepyöräilijä Eddy Merckxin jälkeen, Suosituin suomalainen 1971, nelinkertainen Suomen mestari, Pro urheilu -mitali 2004, Liikuntaneuvos 2013, Suomen urheilun kunniagalleriaan 2020.

Ennätykset: 5  000 m: 13.32,6, 10  000 m: 27.52,8.

Perhe: vaimo, kaksi aikuista lasta, kaksi lastenlasta.

Harrastukset: taidemaalaus.

Sai lempinimen "Julma-Juha" harjoiteltuaan juoksu-urallaan Afrikassa askeettisissa oloissa.

Viettää merkkipäiväänsä lähipiirissä.