] _
] god_
godmode ON
Kun samaa örkkiä on yrittänyt tuloksetta nitistää kolmatta tuntia, iskee innokkaimpaankin pelaajaan turhautuminen. Miksi tietokonepeleistä pitää nykyisin tehdä niin harmittavan vaikeita? Kiroilun ja mököttämisen sijaan voi suunnistaa nettiin cheat-koodien perässä, jos sisu antaa periksi fuskata.
Cheat- eli huijauskoodit ovat pelin aikana käytettäviä koodeja, jotka helpottavat pelaamista. Yleensä niillä saadaan pelihahmolle lisää energiaa, aikaa, aseita, rahaa, tai jopa kuolemattomuus - mitä vain kyseisessä pelissä selviämiseen tarvitaankin. Tyypillisin cheat-koodi on pelaajan nimikenttään tai muuhun vastaavaan syötettävä sana, joka aktivoi uuden pelimoodin.
Herää kysymys, miksi hakata päätään seinään, jos helpommallakin pääsee? Huijaamalla selviää mahdottomilta näyttävistä tilanteista ja niiden olemassaolo tuntuisi syövän pelin elinikää.
"Cheat-koodeista tai cheateistä on tullut eräänlainen standardi tietokone- ja konsolipeleihin. Pelaajat pitävät niitä itsestään selvänä ja ne kuuluvat tavallaan 'vakiovarustukseen'", kertoo Samuli Viikinen Remedy Entertainment -pelitalosta.
Koodien käyttäminen vaihtelee. Cheatit antavat voimia, kun apua ei näytä muualta saavan, vaikka kaikkein kovimmat pelaajat eivät tietenkään niitä tarvitse. Viikisen mukaan osa pelaajista kokeilee koodeja vasta pelattuaan ensin pelin läpi rehellisin konstein, mutta monet etsivät koodit avuksi vaikeimmissa kohdissa.
Pelin täytyy olla haastava, mutta se ei saa turhauttaa. Eräässä mielessä cheat on myös pelintekijän keino huijata. Vanhempi tasosuunnittelija sanookin cheattien toimivan myös oikotienä pelintekijöille.
"Pelin vaikeustason säätäminen sopivaksi kaikille pelaajille on lähes mahdotonta. Koodit takaavat sen, että kaikilla pelin ostaneilla pelaajilla on mahdollisuus halutessaan pelata peli läpi."
Tekijöiltä
pelaajille
Cheat-koodit ovat kuuluneet jo pitkään tietokonepeleihin. 1980-luvulla, Commodore 64 -tietokoneen aikoihin, koodeja julkaistiin alan lehdissä samoin kuin erilaisia high score -listoja. Nykyisin koodit löytyvät pelien fanisivuilta internetistä ja niitä kysellään television chat-ohjelmissa. Joissain tapauksissa koodit on painettu ohjekirjaan, toisissa ne löytyvät pelilevyltä, lisää Viikinen.
Cheatit tehdään alun perin pelin kehittämistä varten, jotta pelin tekijät pääsevät testaamaan keskeneräistä tuotettaan. Koodit jätetään valmiiseen peliin, jolloin niistä ei aiheudu juurikaan lisää työtä. "Cheattien poistaminen pelin ollessa lähes valmis vaatisi usein liikaa kallista aikaa, ja pahimmassa tapauksessa se voisi vioittaa valmista tuotetta", Samuli selvittää.
Monet PC-pelit rakennetaan siten, että pelaajat voivat halutessaan muokata niitä itse, Viikinen kertoo. Peleihin voi tehdä uusia kenttiä, hahmoja tai ääniä, ja joissakin tapauksissa pelin rungon päälle voi jopa rakentaa kokonaan uuden pelin. Pelissä on usein sisäänrakennettu konsoli, jonka kautta cheatit ja muut koodit on helppo aktivoida. Konsoli avataan painamalla jotain tiettyä nappia kesken pelin. Konsolissa on komentokehote, johon voi kirjoittaa haluamansa koodin. Monessa pelissä komennoksi kelpaa sana ""god", "jumala", joka antaa hahmolle kuolemattomuuden
Sisäpiirin
vitsejä
Varsinaisten peliä helpottavien huijauskoodien lisäksi pelintekijät ehtivät usein piilottaa peleihin pieniä vitsejä. Esimerkiksi Electronic Artsin suositun jääkiekkopelisarjaan on rakennettu useita tällaisia jippoja. NHL 2000 -pelin PC-versiossa tietyillä koodeilla saa pelaajista isopäisiä rumiluksia, selostajien äänestä saa pikkuoravia tai oopperabassoja ja kaukalosta voi kasvattaa valtavan jäälakeuden. Näistä pikku yllätyksistä käytetään nimeä "Easter Egg", pääsiäismuna.
Huijauskoodien lailla myös "yllätysmunat" kuuluvat tätä nykyä peleihin. Ne ovat usein osoitus pelintekijöiden huumorintajusta.
Tavallisimmat koodit saavat aikaan pelihahmon ulkonäön muutoksia: miehestä tulee nainen tai ihmisestä ulkoavaruuden olio. Tietyillä peliohjaimen näppäinyhdistelmillä GTA: Vice Cityn kaupungin asukkaat saa mellakoimaan, autot lentämään ja naiset takertumaan päähenkilöön kuin täit tervaan.
Jekut lisätään peliin yleensä aivan viime tingassa, ja ne ovatkin yleensä vain jonkun yksittäisen pelintekijän päähänpistoja. "Voisi sanoa, että Easter Eggit ovat muuten niin totisten pelintekijöiden tapa vähän irrotella", Samuli Viikinen nauraa. Suosittu temppu on laittaa oma naama johonkin kohtaan peliä. Myös Viikisen kasvot löytyvät Remedyn hittituotteen, Max Payne -pelin metroaseman seinältä. Max Payne viliseekin sisäpiirin vitsejä ja viittauksia televisiosarjoihin, elokuviin ja tietysti muihin peleihin.
Löytämisen
iloa
Piilotetut yllätykset eivät kuulu yksinomaan tietokonepelimaailmaan. Verkosta voi etsiä tunnettuja temppuja mistä tahansa ohjelmasta, vaikkapa hakusanoilla "microsoft word easter eggs". Yksi kunnianhimoisimmista on huhujen mukaan Microsoft Excel 2000 -ohjelmasta löytyvä peli. Peli on klooni Commodore 64 -koneelta tutusta autopelistä Spy Hunter. Pelin toimiminen vaatii tietyn käyttöjärjestelmäversion ja konfiguraation.
Microsoft on sittemmin poistanut tunnettuja piloja ohjelmistaan. Verkkolehti Wiredin mukaan Windows 2000 -käyttöjärjestelmään oli piilotettu koodia, joka teki hauskoja variaatioita vakiona tulevista näytönsäästäjistä.
Nykyisin myös DVD-elokuviin piilotetaan yllätyksiä. Elokuvien valikoista löytyy yleensä jokin pieni graafinen elementti, joka onkin linkki. DVD-levyiltä löytyy pilalle menneitä kohtauksia, tekijöiden haastatteluja ja kuvagallerioita. Spider Man -elokuvan USA-versiosta löytyy paljon lisämateriaalia, kuten kuvia alkuperäisten sarjakuvalehtien kansista. DVD-elokuvien yllätyksiä löytyy verkosta esimerkiksi osoitteesta http://www.dvdeastereggs.com/.
Easter Eggien viehätys perustuukin löytämisen riemulle. Ne voivat yllättää elokuvan kymmeniä kertoja nähneen filmihullun tai saada pelaajan palaamaan vielä kerran jo puhkipelatun pelin äärelle.
Pelitutkijoiden ja pelintekijöiden mukaan pelaamisessa samoin kuin muussakin viihteessä ihmisiä kiinnostaa elää asioita, mitä ei muualla elämässä ole mahdollisuus nähdä. Jos olisi mahdollisuus selvitä oikeankin elämän vaikeuksista kiertämällä sääntöjä, kuinka monella riittäisi intoa yrittää vielä kerran?