Langettava päätös 9690/UL/25
Kaleva
Asia: lähdesuoja, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, haastateltavan oikeudet
Lehti ei avannut nimettömien lähteiden käyttöä riittävästi jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta. Siten yleisöllä ei ollut mahdollisuutta arvioida lähteiden tekemien havaintojen luotettavuutta.
Kantelu 1.12.2024
Kantelu kohdistuu Kalevan 25.11.2024 julkaisemaan juttuun Pekka Aittakumpu ja Jenna Simula kiistävät väitetyn suhteen – "Yleisessä tiedossa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet.
https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-kiistavat-vaitety/11419671
Kantelun on tehnyt kansanedustaja Pekka Aittakumpu, jonka väitettyä suhdetta juttu käsitteli. Myös Jenna Simula on antanut kantelulle suostumuksensa.
Kantelun mukaan juttu rikkoi ensinnäkin Journalistin ohjetta 7, jonka mukaan journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Jutussa väitettiin, että Aittakummulla olisi suhde kansanedustajakollegaansa Jenna Simulaan, minkä Kaleva ilmoitti lähdetietoihinsa viitaten olevan ”yleisessä tiedossa oleva asia”.
Kantelun mukaan väite suhteesta ei ollut totta, mikä kävi ilmi molempien kansanedustajien lehdelle antamista vastauksista. Kumpikin kiisti suhteen, kun heiltä kysyttiin väitteiden todenperäisyydestä. Tästä huolimatta Kaleva julkaisi jutun.
Kantelussa todetaan, että Kaleva ei esittänyt suhdeväitteen tueksi jutussa mitään sellaista aineistoa tai todistetta, joka olisi osoittanut väitetyn suhteen olemassaolon. Jutussa ei myöskään mainittu yhtäkään lähdettä. Kantelun mukaan huhupuheita ei voi julkaista uutisina.
Lisäksi kantelussa huomautetaan, että juttu oli maksumuurin takana. Siten muut kuin lehden tilaajat näkivät verkossa ainoastaan jutun otsikon eivätkä päässeet lukemaan itse artikkelia, jossa kansanedustajat kommentoivat asiaa ja kiistivät suhdeväitteen.
Toiseksi kantelija katsoo jutussa rikotun Journalistin ohjetta 9, jonka mukaan tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin. Suhdeväite oli tarkistettu sen kohteilta, ja kumpikin kiisti suhteen. Kaleva ei kuitenkaan tarkistanut ennen jutun julkaisua esimerkiksi, oliko kummallakaan kansanedustajalla vireillä avioeroa, vaan tämä seikka tarkistettiin vasta julkaisua seuraavana päivänä 26.11.2024, minkä Kalevan päätoimittajakin myönsi lehden julkaisemassa jatkojutussa.
Kolmanneksi jutussa rikottiin kantelijan mielestä Journalistin ohjetta 12, jonka mukaan tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Vaikka journalistista työtä edistää ja sananvapautta suojaa sananvapauslain (2003/460) 16 §:n mukainen lähdesuoja, kantelija huomauttaa, että Journalistin ohjeisiin sitoutuneet tiedotusvälineet ovat velvollisia suhtautumaan kriittisesti käyttämiinsä lähteisiin ja tarvittaessa myös velvollisia avaamaan lähteidensä taustoja.
Kantelussa vedotaan myös Journalistin ohjeiden soveltamisoppaaseen, jonka mukaan kiistanalaisissa asioissa hyvään journalistiseen tapaan kuuluu myös tarvittaessa avata lähteen taustoja ja kytköksiä yleisölle siten, että se voi arvioida lähteen luotettavuutta.
Kantelun kohteena oleva juttu oli kantelun mukaan kiistanalainen muun muassa siksi, että siinä esitetty suhdeväite oli kiistetty. Tästä huolimatta Kaleva ei kertonut lähteitään, avannut millään tavalla lähteiden taustoja eikä kertonut muutenkaan, missä asemassa lehden käyttämät lähteet olivat. Näin ollen lukijoilla ei ollut mitään keinoa arvioida lähteiden luotettavuutta tai pohtia lähteiden mahdollisia motiiveja.
Kaleva julkaisi jutun seurusteluväitteistä reilu kuukausi sen jälkeen, kun Pekka Aittakumpu oli vaihtanut puoluetta ja eduskuntaryhmää keskustasta perussuomalaisiin. Lähteiden avaaminen ja heidän esittämiensä väitteiden todentaminen olisi ollut kantelun mukaan erityisen tärkeää, koska väitteiden esittäjillä saattoi olla selvä vahingoittamistarkoitus. Perättömien juorujen levittäminen tiedotusvälineissä oli kantelun mukaan omiaan vahingoittamaan huhun kohteena olleita kansanedustajia.
Neljänneksi juttu oli kantelun mukaan Journalistin ohjeen 19 vastainen. Tämän ohjekohdan mukaan haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista tulee suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Kantelussa todetaan haastattelujen ennalta tarkastamisen perustuvan siihen, että asiatiedot tulee tarkastaa mahdollisimman hyvin tiedonvälityksen totuudenmukaisuuden turvaamiseksi. Kantelun mukaan Kaleva kuitenkin laiminlöi osittain velvollisuutensa antaa sitaatit etukäteen tarkastettaviksi.
Aittakumpu kertoo sopineensa toimittajan kanssa sitaattiensa tarkastamisesta tekstiviestikeskustelussa jutun julkaisupäivänä. Toimittaja kuitenkin lähetti nähtäväksi vain osan sitaateista (klo 15.28) ja julkaisi loput (klo 17.06) ennen kuin hänellä oli mahdollisuus tarkastaa ne. Aittakumpu oli kertonut toimittajalle lähettämässään tekstiviestissä, että hänen sitaateistaan näkyi toimittajan lähettämässä viestissä vain osa.
Simula pyysi niin ikään saada tarkistaa sitaattinsa. Toimittaja lähetti ne hänelle (kello 15.26) saatteella ”Hei, ohessa osuutesi, jos käytämme juttua”. Lehti ei kuitenkaan odottanut Simulan kuittausta ennen jutun julkaisua.
Kantelun mukaan Simula oli ilmaissut toimittajalle jo haastattelutilanteessa puhelimessa (kello 14.10), ettei pitänyt asiallisena lehtijuttujen tekemistä juorujen perusteella. Toimittaja oli kertonut päätoimittajan tekevän päätöksen siitä, julkaistaisiinko juttua vai ei. Koska asia jäi Simulalle epäselväksi, hän yritti haastattelun jälkeen tavoitella puhelimitse Kalevan päätoimittajaa Antti Kokkosta (kello 15.10). Puhelu meni vastaajaan, joten Simula jätti päätoimittajalle tekstiviestitse soittopyynnön (kello 15.14). Päätoimittajan soitettua takaisin (kello 15.52) Simula kertoi toimittajan kanssa käymästään puhelinkeskustelusta ja pyysi saada tietää, oliko Kaleva todellakin julkaisemassa häntä koskevaa juttua juorujen pohjalta. Kantelun mukaan päätoimittaja vastasi selvittävänsä, mistä oli kyse, koska lehti ei ”tietenkään tee juttuja juorujen perusteella”.
Tämän jälkeen päätoimittaja ei kantelun mukaan enää palannut asiaan, eikä jutun kirjoittanut toimittajakaan ilmoittanut, oltiinko juttua ylipäätään julkaisemassa.
Kantelun mukaan jutussa rikottiin Journalistin ohjeiden kohtia 7, 9, 12 ja 19. Lisäksi kantelun on katsottu kohdistuvan Journalistin ohjeeseen 13. Tämän mukaan Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. Kun kyse on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävistä tiedoista tai kun tietojen julkaisemisesta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on perusteltava yleisölle nimettömän lähteen käyttö lähdesuojaa vaarantamatta sekä avattava, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.
Julkisen sanan neuvosto soveltaa kantelun käsittelyssä 1.10.2024 voimaan tulleita Journalistin ohjeita.
Päätoimittajan vastaus 10.7.2025
Kalevan päätoimittaja Antti Kokkonen toteaa vastauksessaan, että Kaleva noudatti Journalistin ohjeiden kohtaa 7, jonka mukaan journalistin on velvollisuus pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Päätoimittaja toteaa, että väite kahden kansanedustajan seurustelusuhteesta oli kova, minkä vuoksi tiedon paikkansapitävyys varmistettiin huolellisesti.
Tieto Pekka Aittakummun ja Jenna Simulan suhteesta varmistettiin päätoimittajan mukaan neljän toimittajan yhteistyönä. Haastateltavia oli yhteensä 15, ja heidän joukossaan oli kansanedustajien lisäksi muita yhteiskunnassa merkittävässä asemassa olevia toimijoita. He edustivat päätoimittajan mukaan neljää eri puoluetta, joten kyse ei ollut keskustalaisten mahdollisesta vahingoittamistarkoituksesta, kuten kantelussa arvellaan. Tietolähteisiin suhtauduttiin päätoimittajan mukaan kriittisesti, ja siksi tieto varmistettiin mahdollisimman monesta eri lähteestä.
Haastateltaville tarjottiin päätoimittajan mukaan lähdesuoja, joten tarkemmin lehti ei voi lähteitään paljastaa. Kaleva katsoo noudattaneensa Journalistin ohjetta 13, jonka mukaan journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.
Suhdeväitteen täydellinen toteen näyttäminen oli päätoimittajan mukaan hankalaa, koska varsinaista ”savuavaa asetta” oli vaikea löytää. Ihmisten makuuhuoneisiin ei ole pääsyä, joten lehden täytyi turvautua aihetodisteisiin eli lukuisiin silminnäkijöiden havaintoihin kansanedustajien käytöksestä eri tilanteissa. ”Jos se ääntelee kuin ankka ja kävelee kuin ankka, se todennäköisesti on ankka”, päätoimittaja toteaa vastauksessaan. Tämän suurempaan tarkkuuteen suhdeväitteissä oli hänen mukaansa vaikea päästä. Tiedot tarkistettiin mahdollisimman hyvin monesta toisistaan riippumattomasta lähteestä, eikä Journalistin ohjetta 9 siten päätoimittajan mukaan rikottu.
Päätoimittajan mielestä on ymmärrettävää, että kansanedustajat kiistivät suhteen olemassaolon, koska molemmat olivat tahoillaan avioliitossa. Lehti ei tarkistanut ennen jutun julkaisua, oliko kummallakaan vireillä avioeroa. Päätoimittaja toteaa, että mahdollinen avioerohakemus olisi toki tukenut jutun todistusvoimaa, mutta sellaisen puute ei tarkoittanut sitä, etteikö suhde olisi voinut olla olemassa.
Juttu oli maksumuurin takana niin kuin käytännössä kaikki Kalevan oma journalistinen sisältö. Väitetyn suhteen osapuolet pääsivät kuitenkin esittämään oman näkemyksensä jo jutun otsikossa, jossa he kiistivät väitetyn suhteen. Myöskään koko jutun lukeminen ei olisi päätoimittajan mukaan jäänyt rahasta kiinni, koska lukija saattoi tehdä jutun julkaisun aikaan Kalevasta kahden viikon ilmaisen tilauksen.
Pekka Aittakummun haastatteluosuus lähetettiin hänelle tekstiviestillä tarkistettavaksi (kello 15:28), kuten hän oli pyytänyt. Aittakumpu kuittasi saaneensa viestit. Juttu julkaistiin vajaat kaksi tuntia myöhemmin (kello 17:06). Ensimmäisestä toimittajan lähettämästä viestistä oli peittynyt Aittakummun viimeisen sitaatin viimeinen lause (”…käyttävät tällaisia likaisia keinoja minun mustamaalaamisekseni”). Asianomainen pyysi nähtäväkseen myös puuttuvan rivin, jonka toimittaja lähetti hänelle toisessa tekstiviestissä. Tästäkin jäi huolimattomuusvirheen vuoksi puuttumaan yksi sana (”käyttävät”). Päätoimittaja kuitenkin katsoo, ettei sanalla ollut olennaista merkitystä sitaattien tarkistamisen näkökulmasta ja siten Aittakummun voi katsoa saaneen tarkastettavakseen omat sitaattinsa.
Jenna Simula sai nähdäkseen sitaatit (kello 15:26) siten, että hänellekin jäi vajaat kaksi tuntia aikaa puuttua mahdollisiin epätarkkuuksiin.
Sen kummemmin Aittakumpu kuin Simulakaan eivät olleet päätoimittajan mukaan yhteydessä toimitukseen ja ilmoittaneet, että siteerauksissa olisi jotain ongelmia. Erityistä kuittausta sitaattien oikeellisuudesta ei odotettu, vaan oletus oli, että ne olisivat kunnossa, koska niistä ei tullut mitään vaateita.
Lehden julkaisemissa sitaateissa väitetyn suhteen molemmat osapuolet kiistivät suhdeväitteen painokkaasti. He saivat myös spekuloida syitä siihen, miksi tällainen tieto oli olemassa. Päätoimittaja katsoo, että Kaleva ei näin ollen ole rikkonut myöskään Journalistin ohjeen kohtaa 19, jonka mukaan haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista tulee suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa.
Päätoimittaja perustelee jutun julkaisemista myös yksityisyyden suojan näkökulmasta, vaikkei kantelussa vedotakaan Journalistin ohjeiden kohtaan 25, joka koskee yksityiselämään kuuluvien erityisen arkaluontoisten seikkojen julkaisemista. Kahden naimisissa olevan kansanedustajan suhteella oli päätoimittajan arvion mukaan yhteiskunnallista merkitystä. Päätoimittaja huomauttaa, että kansanedustajilla on alentunut yksityisyyden suoja, koska he ovat merkittäviä vallankäyttäjiä. Äänestäjillä on päätoimittajan mukaan oikeus tietää myös kansanedustajien yksityiselämästä, sillä poliittisia päätöksiä ohjaavat päättäjien arvot, jotka ovat politiikan journalismissa keskeisesti mukana. Päätoimittajan mielestä tässä tapauksessa kiinnostavaksi asian teki se, että suhdetieto oli ristiriidassa kantelijan julkisuudessa esillä pitämän konservatiivisen ja perhearvoja korostavan arvomaailman kanssa.
Päätoimittaja toteaa sananvapauden ytimen olevan siinä, että ihmisillä on Journalistin ohjeen 1 mukainen oikeus tietää.
Ratkaisu
JO 7: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 9: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on, kun asia on kiistanalainen tai kun tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 13: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.
Kun kyse on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävistä tiedoista tai kun tietojen julkaisemisesta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on perusteltava yleisölle nimettömän lähteen käyttö lähdesuojaa vaarantamatta sekä avattava, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.
JO 19: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista tulee suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.
Kaleva kertoi jutussaan, että sen useista lähteistä saamien tietojen mukaan kahdella saman puolueen kansanedustajalla olisi keskenään suhde. Jutun mukaan kaksikon läheinen suhde oli herättänyt poliittisissa piireissä keskustelua jo pitkään ja lähteet kertoivat sen olevan "yleisessä tiedossa oleva asia". Juttuun haastateltiin myös huhun kohteita, joista kumpikin kiisti suhteen. Heidän arvionsa mukaan kyse oli mustamaalaamistarkoituksessa levitetystä perättömästä juorusta.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, ettei sillä ole edellytyksiä arvioida, pitikö suhdeväite paikkansa. Lehti vakuuttaa varmistaneensa tietonsa useasta toisistaan riippumattomasta lähteestä. Neuvoston käytettävissä olevan aineiston perusteella ei ole osoitettavissa, että lehti olisi laiminlyönyt lähdekritiikin, tietojen tarkistamisen tai pyrkimyksen totuudenmukaisuuteen. Suhdetta ei myöskään esitetty jutussa varmana tietona, vaan uutinen käsitteli sitä koskevaa huhua, jonka kohteena olleet kansanedustajat saivat kiistää suhdeväitteen jo jutun otsikossa.
Neuvosto kuitenkin katsoo, että lehden olisi pitänyt avata nimettömien lähteiden käyttöä paremmin, jotta yleisö olisi itse voinut arvioida lähteiden luotettavuutta ja näiden tekemien havaintojen todistusvoimaa. Jutussa todettiin ainoastaan, että asiasta olivat kertoneet lehdelle useat, eri puolueita ja muita tahoja edustavat lähteet. Siinä ei kuitenkaan kuvattu tarkemmin lähteiden asemaa, kuten ei myöskään sitä, miten läheltä ja millaisissa tilanteissa nämä olivat kansanedustajakaksikkoa seuranneet tai mihin lähteiden päätelmät läheisestä suhteesta perustuivat. Myöskään lähteiden lukumäärää ei mainittu.
Journalistin ohjeet edellyttävät, että toimituksen on perusteltava yleisölle nimettömien lähteiden käyttöä silloin, kun tietojen julkaisemisesta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, kuten tässä tapauksessa aiheutui. Väitetyn suhteen molemmat osapuolet olivat tahoillaan naimisissa, ja lehtikin perusteli asiasta kertomista sillä, että ainakin suhteen toinen osapuoli on korostanut politiikassaan perinteisiä perhearvoja. Siten suhdeväitteen saattoi tulkita olleen heidän äänestäjäkunnalleen merkittävä asia.
Neuvosto muistuttaa, että lähdekäytäntöjen avaaminen on erityisen tärkeää silloin, kun kyse on kiistanalaisista asioista. Tässä tapauksessa lehdellä ei ollut ulkopuolisten esittämien tietojen paikkansapitävyydestä varmuutta. Tämän vuoksi olisi ollut erityisen tärkeää avata, mihin lähteet havaintonsa perustivat. Koska mahdollisten lähteiden joukko oli laaja, heidän taustojensa avaaminen olisi ollut mahdollista lähdesuojaa vaarantamatta.
Toisin kuin kantelussa esitetään, lehti ei laiminlyönyt tietojen tarkistusvelvollisuuttaan jättäessään alun perin selvittämättä, oliko kummallakaan kansanedustajista vireillä avioeroa. Mahdollinen avioerohakemus tai sen puute eivät olisi todistaneet suhteen olemassaolon puolesta tai sitä vastaan.
Neuvosto huomauttaa, että jos haastateltavalle on luvattu, että hän saa tarkastaa sitaattinsa, tulisi toimituksen julkaisuaikataulun niin salliessa odottaa vastausta asiaan. Tässä tapauksessa tarkastamiseen tarjottu aika oli lyhyt suhteessa siihen, kuinka kielteistä julkisuutta jutusta aiheutui suhdeväitteiden kohteena olleille kansanedustajille. Neuvosto katsoo kuitenkin Journalistin ohjeiden vähimmäisvaatimusten täyttyneen haastateltavan oikeuksien osalta. Lehti vetosi julkaisuaikatauluun ja siihen, ettei jälkikäteenkään ole tullut ilmi, että haastattelulainauksissa olisi ollut virheitä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kaleva on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 13, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisu tehty:
12.11.2025
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Jonas Jungar, Pasi Kivioja, Heli Koivuniemi, Anssi Marttinen, Minna McGill, Sara Nurmilaukas, Margareta Salonen, Timo Sipola ja Marjukka Vainio-Rossi.
