Jul­ki­nen sektori kiel­täy­tyy lää­kä­ri­yh­tiöi­den ko­ro­na­tes­teis­tä, edun­val­vo­ja kes­kit­täi­si pää­tök­set val­tiol­le – Mi­nis­te­riö kiistää pe­ri­aat­teel­li­set syyt: Yh­teis­työ­tä har­ki­taan

Julkisessa terveydenhuollossa tehdään noin 3 000 koronatestiä vuorokaudessa. Yksityiset lääkäriyhtiöt pystyisivät nostamaan vuorokauden testimäärää noin 7 000 testiin.

Hoitohenkilökunta odottaa koronatestiin saapuvia ihmisiä tamperelaisen sairaalan ulko-ovella. Julkisessa terveydenhuollossa otetaan tällä hetkellä noin 3 000 koronatestiä vuorokaudessa.
Hoitohenkilökunta odottaa koronatestiin saapuvia ihmisiä tamperelaisen sairaalan ulko-ovella. Julkisessa terveydenhuollossa otetaan tällä hetkellä noin 3 000 koronatestiä vuorokaudessa.
Kuva: TONI REPO

Julkisessa terveydenhuollossa tehdään noin 3 000 koronatestiä vuorokaudessa. Yksityiset lääkäriyhtiöt pystyisivät nostamaan vuorokauden testimäärää noin 7 000 testiin.

Hyvinvointiala Hali pitää parhaana vaihtoehtona koronakriisin hoitamisessa sitä, että julkinen sektori ostaisi yksityisen sektorin testikapasiteetin ja hallinnoisi siten kaikkia Suomessa tehtäviä testejä.

– Tämä olisi paras ratkaisu siksi, että näin valtio tekisi päätökset siitä, ketä testataan ja missä järjestyksessä, Hyvinvointialan elinkeinojohtaja Ismo Partanen sanoo.

Tärkeintä olisi Partasen mukaan se, että hoitohenkilöstöä pääsisi testeihin nykyistä laajemmin ja nopeammin.

Laajemmalla testaamisella tartuntoja saataisiin aiemmin kiinni ja uusia altistumisia voitaisiin ehkäistä, Hyvinvointialan tiedotteessa todetaan. Tietämättään koronaviruksen sairastaneet taas voisivat palata takaisin töihinsä.

Partanen muistuttaa, että valtio päätti esimerkiksi viime vuosikymmenen vaihteen sikainfluenssassa, miten rokotukset jaetaan.

Rokotteita saatiin Suomeen ensin rajallinen määrä, joten ministeriö määräsi, missä järjestyksessä ihmiset rokotetaan. Ensiksi rokotettiin hoitohenkilöstö, ja sen jälkeen rokotteen saivat riskiryhmiin kuuluvat.

Hyvinvointiala on yksityisten sosiaali- ja terveysalan yritysten edunvalvoja.

"Apua tarjottu kolmen viikon ajan"

Hyvinvointiala kertoi tänään tiistaina julkaisemassaan tiedotteessa, että sen jäsenyritykset voisivat lisätä Suomen päivittäistä testauskapasiteettia noin 4 000 testillä. Hyvinvointialan jäseniä ovat esimerkiksi Terveystalo, Mehiläinen, Aava ja Pihlajalinna.

Julkisessa terveydenhuollossa testejä otetaan tällä hetkellä noin 3 000 testin päivävauhtia.

Partasen mukaan testausta on tarjottu julkiselle sektorille jo kolmen viikon ajan, mutta apuun ei ole tartuttu.

– Viikonloppuna turhautuminen jäsenistössämme kasvoi, ja tulimme siksi asian kanssa nyt julkisuuteen.

Partanen painottaa, että yhteistyö julkisen sektorin kanssa on pääosin hyvällä tolalla. Tarkoituksena ei ole "haastaa riitaa".

Perustelut kieltäytymiselle ovat Partasen mukaan vaihdelleet.

Aluksi sosiaali- ja terveysministeriö (STM) piti Partasen mukaan esteenä laboratoriokapasiteetin vähäisyyttä ja testeihin tarvittavien reagenssien pulaa.

Tartunnan saaneiden jäljittämiseen liittyvissä tehtävissä STM:n epäilynä on Partasen mukaan ollut myös yksityisen sektorin toimijoiden osaamistaso. Sitä hän pitää hämmästyttävänä, koska sittemmin on harkittu sairaanhoito-oppilaitosten opiskelijoiden käyttämistä jäljittämisessä.

– Jos opiskelijoilla olisi riittävää osaamista, miksei sitten yksityisen sektorin kokeneilla alan ammattilaisilla?

Partanen toteaa saaneensa vaikutelman, että yksityisten yritysten apua on saatettu torjua ”asenteellisista syistä”.

– Toivottavasti olen väärässä, hän jatkaa.

STM: Toimiluvat puutteellisia

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila kiistää, että kyse olisi yksityiseen sektoriin liittyvästä penseydestä.

Hänen mukaansa yksityisen sektorin testaamisen käyttöä harkitaan eikä sille ole periaatteellisia esteitä.

– Yksityisten firmojen testejä ei missään nimessä suljeta pois sen takia, että kyse on yksityisestä sektorista.

Varhila sanoo, että yksityisten lääkäriyhtiöiden testien käytön esteenä on osittain mikrobiologian laboratoriolupien puuttuminen.

Lupa tarvitaan koronatestien analysointiin, ja toistaiseksi ainoastaan yhdellä suomalaisella lääkäriyhtiöllä on tarvittavat luvat, Varhila sanoo.

– Toimiluvat ovat olleet yksi keskeisimmistä syistä, ettei yksityisen sektorin testejä ole ryhdytty käyttämään.

Varhila toteaa myös, että aiemmin testauskapasiteetin nostamista ei pidetty yhtä tärkeänä kuin tällä hetkellä. Suomen strategia koronakriisin hoidossa on siirtymässä suuntaan, jossa painotetaan laajempaa testaamista.

Varhila: Kysymys myös yhdenvertaisuudesta

Jos valtio ostaisi yksityiseltä sektorilta koronatestausta, lähtökohtana olisi Varhilan mukaan se, että päätökset testattavista tehtäisiin kokonaan julkisessa terveydenhuollossa kuten Hyvinvointialakin ehdottaa.

Tällöin testit tehtäisiin epidemiologisin perustein ja keskitettäisiin hoitohenkilöstölle ja sellaisille ryhmille, jotka niistä hyötyvät eniten, Varhila toteaa.

– Kysymys olisi tietysti myös yhdenvertaisuudesta.