Pienen kunnan 20 vuoden odotus on kohta ohi. Suviseurojen päätoimikunnan puheenjohtajan Risto Göösin mukaan Perho pisti kesäjuhla-anomuksen pari vuosikymmentä sitten sisälle.
"Näyttää vääjäämättömästi siltä, että haave toteutuu", Göös hymyilee.
Perhon suviseura-alue on rakenteidensa puolesta valmis vastaanottamaan tavoitellut 65 500 sanankuulijaa. Suviseurat ovat Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen (SRK) eli vanhoillislestadiolaisten vuotuinen suurtapahtuma.
Maanantaina talkooporukka ja järjestelyistä vastaavat tahot kokivat viimeisen huipennuksen, kun 6 000 henkeä vetävä seurateltta nousi vajaan viiden tunnin aikana pystyyn. Tiistaiaamuna alkavat tavarantoimitukset, kuten ruokapuolelle tulevat einekset.
Taaperoista vanhuksiin
Palapeli kootaan pala kerrallaan, mutta usean ihmisen voimin. Esimerkiksi seurateltan pystytykseen osallistui sata ihmistä.
Alueella kirmasi paljon lapsia ja nuoria, mikä osoittaa suviseurojen suuntautuvan taaperoista vanhuksiin asti.
"Tämä on yksi suurimmista nuorten tapahtumista Suomessa. Noin 70 prosenttia kaikista kävijöistä on nuorisoa. Vaikka osasyynä on se, että pojat tapaavat tyttöjä ja toisinpäin, haluavat he toimia myös uskon ja hyvien asioiden säilyttäjinä", SRK:n pääsihteeri Aimo Hautamäki toivoo.
Muutenkin Hautamäki haluaa korostaa suviseuroja koko perheen tapahtumana. Hän kiteyttää, että vanhoillislestadiolaiset ovat halunneet pönkittää perheiden asiaa näinä aikoina, kun lähes puolet avioliitoista päättyy eroon.
"Perheet majoittuvat viikoksi. Se on keskinäistä yhdessäoloa ja ajan antamista toiselle", Hautamäki sanoo.
Sade suurin pelko
Suviseuroissa yritetään pykätä myös Raamatun arvostusta eteenpäin. Aimo Hautamäki kokee, ettei iso kirja ole enää tässä ajassa ihmisten mielissä niin vahvasti mukana kuin joskus aikaisemmin.
"Kaikki muu kuitenkin katoaa ja muuttuu paitsi Jumalan sana."
Jumalan sanan julistamisen avuksi tarvitaan myös vapaaehtoisten ihmisten pyyteetöntä työtä. 12 000 talkootunnin jälkeen 120 hehtaarin laajuinen suviseuratienoo on lähes valmis.
Parhaimmillaan lauantaiset talkoot keräsivät 200-300-päisen ihmisjoukon auttamaan. Talkoita tehtiin arki-iltoisin ja lauantaisin kuukauden ajan.
Seurojen suurin kysymysmerkki on - jälleen kerran - ilmojenhaltijan suhtautuminen juhlaan. Mikäli sataa kaatamalla, eivät etukäteisjärjestelyt voi millään estää peltojen liettymistä.
"Yli kolme vuotta sitten solmimme maankäyttösopimukset. Siitä kaikki alkoi", Göös muistelee.
Avointa keskustelua
SRK:n johtokunnan puheenjohtaja Matti Lääkkö yksilöi seurojen annin neljään sanaan.
"Pääasia on, että Jumalan sanaa kuulee seuraväen keskuudessa luettuna, saarnattuna, keskusteltuna ja laulettuna", Lääkkö sanoo.
SRK:n rooli suviseuroissa on se, että se valitsee aina joulukuussa kesän ohjelman ja miettii puhujat, joiden kirjo pitää olla kattava.
Pelkkien puheiden ja sanankuulon lisäksi SRK tekee myös arkista työtä. Esimerkiksi puhujain ja seurakuntavanhempien kokous pidetään suviseuroissa.
"Täällä syntyy päätöksiä, miten työtämme teemme", Lääkkö sanoo.
Hän on tyytyväinen nykytilanteeseen, jossa vanhoillislestadiolaiset voivat käydä avointa keskustelua myös uskon ulkopuolisten ihmisten kesken.
Aina näin onnellisesti eivät asiat ole olleet.
"Toivomme sydämestämme, että kaikki halukkaat saapuvat paikalle", Lääkkö linjaa.