Rauni Väinämö, Paastosta juhlaan ja
arkeen. Ortodoksinen keittokirja.
Kuvitus Riikka Juvonen. Maahenki, 2007
Venäjän ortodokseilla on yli 220 paastopäivää, joista tärkein on suuri paasto. Se alkaa voiviikolla, kestää 49 päivää ja päättyy pääsiäisenä. Paaston aikana lihan ja useimmiten myös maitotuotteiden ja kananmunien syönti on kiellettyä. Liharuoat korvataan kalalla ja keittoihin lisätään vain kasviksia ja kasvisöljyä eli paastovoita.
Varsinaisten paastokausien lisäksi ortodokseilla on kaksi viikoittaista paastopäivää, keskiviikko Kristuksen kavaltamisen muistoksi ja perjantai Kristuksen ristiinnaulitsemisen takia.
Toimittaja, kirjailijaRauni Väinämö on tehnyt kulttuurimatkoja Venäjälle, Kreikkaan ja Suomeen seuraten ortodoksien paastonajan elämää ja tapoja. Hän kertoo vierailustaan Novodevitshin naisluostariin, jossa ensimmäisellä paastoviikolla syödään lounaaksi keittoa, jossa ei ole lihaa ja illalla perunoita kuorineen. Tällä tavalla kaikki luostarin jäsenet pystyvät osallistumaan paastoviikon palveluksiin. Tee juodaan sokeritta ja leipä syödään ilman voita.
Muina paastoviikkoinakin on samantapainen ruokalista; kasviksia, juureksia, viljaa ja riisiä. Pääosan ruokavaliosta muodostaa kuitenkin peruna ja kaali.
Kalaa syödään vain kaksi kertaa koko paastoaikana. Lasaruksen lauantaina tarjotaan kaviaaria iltapalveluksen jälkeen. Pääsiäisyön juhla-aterialla syödään paaston päätteeksi kalaa, ei lihaa.
Kirjassa Joensuun piispa Arseni kertoo, että paastoaika on tarkoitettu kirkkovuoden suuriin juhliin valmistautumista varten. Ihmisen pitäisi kiinnittää silloin huomiotaan ruokaan ja hengelliseen tilaansa. Paaston aikana on mahdollisuus tarkistaa myös elämänsä suuntaa.
"Mitä suurempi juhla, sen pidempi paasto ja sen pidempi juhlakausi."
Ateriat tulee alkaa ja päättää rukouksella. Ortodoksisen perinteen mukaan ruoka kuuluu siunata aina ennen ateriaa: "Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen."
Pääsiäisaikana aterian edellä luetaan tai lauletaan kolmesti: "Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi". Tämä toistetaan myös aterioiden jälkeen.
Piispa Arseni korostaa, ettei paasto ole mikään dieettiohjelma, sillä on aivan toiset päämäärät.
Reseptit ovat yksinkertaisia ja maittavat ruoat on myös helppo toteuttaa. Vaikka suurin osa kirjan resepteistä on paastokauden ruokia, ne sopivat hyvin myös normaaliin arkeen.
Kaiken kaikkiaan Rauni Väinämö on koonnut viehättävän pienen kauniisti kuvitetun kirjasen, jonka lukaisee mielellään saman tien läpi. Ja tietenkin noukkii ensimmäiset kokeiltavat ruoat kuten arkkipiispa Paavalin tatti- ja lohikeiton sekä Valamon kulitsan pääsiäistä varten.
Kirja saa myös miettimään suuren paaston tarpeellisuutta ja hiljentymistä. Se olisi varmasti puhdistava kokemus muillekin kuin ortodokseille.