Naisten naimaonnea valelemaan on kymmeniä taikoja, jotka muuntuvat paikkakunnittain. Kaikki itseään kunnioittavat naisihmiset muistavat ainakin lapsuudessa keränneen sen seitsemän sorttia kukkia tyynyn alle, jotta juhannusyönä sulho näyttäytyisi unessa. Seitsemän kukkaa riitti Ruoveden neideille, hauholaisnaisten kukankeruu-urakka sulhasta katsomaan oli 13 kasvia.
Jos haluat nopeasti tavata tulevan sulhosi, poimi nuo yhdeksän eri kukkalajia eri niityiltä. Silloin sulhosi ilmestyy jo juhannusyönä! Vielä kun nukkuu kuparikolikko vasempaan jalkaan väärinpäin vedetyssä sukassa ja kurkistaa kaivoon lakaistuaan vastapäivään kaivonympäryksen, niin sulhasen naamavärkki näyttäytyy todennäköisemmin.
Kiuruvedellä tyynyn alle laitettiin virsikirja ja Valtimossa kupariraha päänaluseksi.
Lemmenlorut naisten hommaa
Kulttuuriantropologian opiskelijat Johanna Ahola, Marjo Taivalantti, Kirsi Ainali ja Susanna Raninen innostuivat sulhasennusteista, vaikka osalla mies on jo katsottuna. "Nykyisin taikoihin ja loitsuihin suhtaudutaan huumorilla, mutta aikoinaan ne toivat ihmisille turvallisuuden tunteen. Taiat liittyvät luontoon ja ovat vanhinta merkkipäiväkerrostumaa. Haluttiin tietää tulevaa, ja ennusmerkkejä luettiin juuri luonnon vehreimpänä aikana, juhannuksena", tietää Kirsi Ainali.
"Nykyään moni tekee taiat hupsutellen, alkoholijuomia nautiskellen", Marjo lisää.
Naimaonni ja sen ennustaminen olivat agraariyhteiskunnassa talonpoikaisaikaan tärkeitä. "Perheet olivat isoja, kuin tuotantoyksiköitä, ja oli tärkeää päästä hyviin naimisiin, emännäksi hyvään taloon, jolla olisi varaa elättää nainen. Vanhapiikuus oli häpeällistä", Susanna jatkaa. Naimaonnen ennustaminen oli selkeästi naisten hommaa. Vain muutamia miehille tarkoitettuja morsiamen katsastuksia on säilynyt. Tulevan puolisonsa mies saattoi nähdä istuessaan juhannusyönä kolmesti muutetun rakennuksen katon harjalla hajareisin tai veden ympäröimällä kivellä.
Helmat ylös hedelmällisyydelle
Juhannusyönä tavoiteltiin myös yliluonnollisia kykyjä, sekä kala- ja sato-onnea. Ihmisestä tulee kaikkitietävä, jos ottaa kolme kertaa kolme korpin munaa ja juo niitä joka perjantai yhden niin, että juhannusaattona juo viimeisen.
Yksi vanhimmista uskomuksistamme on sananjalan kukinnan seuraaminen. Juhannusyönä saniaislehdossa hiljaa maaten voi nähdä kukattoman saniaisen kypsyttävän siemenen ja kukkivan. Tämän ihmeen näkeminen tekee sinusta rikkaan ja voit muuttaa itsesi näkymättömäksi.
"Taiat liittyvät usein naisen hedelmällisyyteen ja seksuaalisuuteen. Esimerkiksi naisen nostaessa vastakylvetyn naurispellon laidalla hameen helmat ylös, saatiin hyvä sato. Siihen aikaan kun ei alushousujakaan juuri käytetty", Marjo Taivalantti kertoo.
Kala-, sato- ja karjaonnen lisäksi juhannustaiat liittyvät pääpiireissään kumppanin valintaan. Ja hyvin nakuvoittoisesti. "Kolmen tien risteyksessä saattoi juhannusyönä nähdä alastoman naisen, joka taikoi itselleen sulhasta. Tai jos kävi ilkosillaan kieriskelemässä naapuritalon pellossa, ihastui sen talon poika pellon viljaa syödessään tulevaan morsiameensa", Susanna Raninen luettelee.
"Entäs jos siinä pojan pelloilla oli kieriskellytkin useampi alaston nainen", kysyy Marjo. "Sitä miestä sanotaan häntäheikiksi", hoksaa Johanna.
Kukkaseppele tuo karjan kotiin
Tulen uskottiin karkottavan pahoja henkiä ja lisäävän kesän valoa ja lämpöä. Kokon arvellaan myös olevan kalevalaisen taruston mukaan kokolle eli maakotkalle poltettu uhrituli. Maakotkaa on ihailtu vuosisatojen ajan, se on lintujen kuningas. Juhannuskokkomme saattaa olla jäänne muinaisuskomme ukkosenlinnulle ja heimomme kantaisälle tarkoitetusta tulesta.
Myös eläimiin, erityisesti kotieläimiin, liittyy paljon juhannususkomuksia. Eläinten sairaudet paranivat parhaiten juhannusyönä niitetyllä heinällä. Lehmää voitiin suojata kaikelta pahalta kiinnittämällä sen karsinan yläpuolelle kolme ennen juhannusta taitettua pihlajanoksaa. Lehmille tehtiin myös kukkaseppeleitä, jolloin ne löysivät tiensä laitumelta kotiin, eivätkä karanneet.
Juhannusyönä voi nähdä aarnivalkeita eli virvatulia. Siellä missä siniset tulet näkyvät, on kätkettynä aarre. Saat aarteet omaksesi, jos uskallat puhutella aarteenhaltijaa ja vastata oikein tämän tekemiin kysymyksiin.
On myös aarteita, jotka on kätketty yhdessä uhrin kanssa. Silloin niiden ylössaaminen on vaikeampaa, mutta keino löytyy: Ota valkoisen kolmiöisen vasikan sydänmuna ja polta se aarteen päällä. Silloin aarteen saa ylös kätköstään.
Kasteella kyytiä finneille
Kasveilla uskottiin olevan juhannusyönä eniten voimaa ja yrttejä poimittiin myös ihmisten käyttöön. Juhannusyön kasteella sanotaan olleen elvyttävä, jopa syyhyn ja finnit parantava voima.
Naapurin hyvinvoivalta pellolta saatettiin "varastaa" lakanalla keräten kaste, ja vääntää lakana kuivaksi omaan peltoon.
Kulttuuriantropologian opiskelijat eivät pidä taikoja pakanallisina. "Silloin ne olivat tärkeitä kun elettiin hyvin sidoksissa luontoon. Harva nykyisin tietää mitä taikojen takana on ja mikä historia loitsulla on. Ne ovat hyvin katoavaa kansanperinnettä."
Juhannuksena kaupungin sykkeestä hakeudutaan luonnon helmaan. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat niitä harvoja maita, joissa juhannusta vietetään. Kesäpäivänseisaus, luonnon vehmaus ja yötön yö antavat juhlalle oivat puitteet. Baltian eteläpuolella juhannusjuhlia kun ei vietetä. "Juhannus on yksi harvoista juhlistamme, jota kirkko ei ole päässyt nuijimaan alas. Juhannus on autenttinen juhla", Marjo hehkuttaa.
