Yleisurheilu: Mün­che­nin EM-päi­vä­kir­ja: Kaksi co­la­juo­maa? 13 euroa, bitte

Pääkirjoitus: Salman Rush­dien puu­ko­tus avaa ikävän näkymän eteen­päin

Jour­na­lis­ti­lii­ton pu­heen­joh­ta­ja HS:n toi­mit­ta­jien syyt­teis­tä: "Tuntuu todella ko­val­ta, että Suo­mes­sa toi­mit­ta­ja saisi tuomion maan­pe­tos­ri­kok­ses­ta"

Kolmea HS:n toimittajaa syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsitelleessä jutussa. Joulukuussa 2017 julkaistussa artikkelissa kerrottiin salaisen keskuksen toiminnasta ja lähteenä käytettiin salaiseksi leimattuja asiakirjoja.

Helsinki
Suomen lakikirja Suomen laki tuomio ratkaisu selvitys oikeus kirja kirjat pino
Kuva: Miikka Kiminki

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho kuvaa tietoa Helsingin Sanomien työntekijöiden syytteistä todella kovaksi uutiseksi. Ahon mielestä HS:n toimittajat ovat julkaisseet kansalaisille olennaista tietoa, jotta nämä voivat muodostaa kuvan siitä, mistä tiedustelulain kiireellisessä säätämisessä oli kyse.

Ahon mukaan hämmentävintä on se, että syyte turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä nostettiin artikkeleista, joita ei koskaan julkaistu.

– Sehän osuisi suoraan perustuslakiin, jossa sanotaan, että Suomessa on oikeus julkaista kenenkään ennalta estämättä. Tässähän käytännössä syyttäjä sanoo julkaisemattomasta aineistosta jo etukäteen, että tällaisen julkaiseminen on laitonta. Näen siinä ihan perustuslakiin liittyviä ennakkosensuurinäkökulmia.

Journalistiliiton puheenjohtaja kuvaa syytettä ainutlaatuiseksi myös eurooppalaisessa mittakaavassa.

– Tuntuu todella kovalta, että Suomessa toimittaja saisi tuomion maanpetosrikoksesta.

Mikä on salassa pidettävää ja mikä ei?

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe arvioi STT:lle, että asiassa keskeinen kysymys on se, mikä oikeastaan on salassa pidettävää ja mikä ei.

Rappe huomauttaa, että viranomaisten toiminnan julkisuutta koskevan lain salassapitopykälässä sanotaan, että salassa pidettäviä ovat muun muassa sotilastiedustelua koskevat asiakirjat. Hänen mukaansa jää kuitenkin aika lailla tulkinnanvaraiseksi, missä laajuudessa sekä minkälaiset sotilastiedustelua koskevat tiedot ovat "oikeasti" salassa pidettäviä.

– Sotilastiedustelua koskevat tiedot ovat todellakin lailla säädetty salassa pidettäviksi. Mutta se salassa pidettäväksi säätäminen on ollut semmoista, sanoisinko vähän köntässä tehtyä, eli on hieman vaikeaa tulkita, että mikä kaikki on salassa pidettävää, Rappe sanoo STT:lle.

– Tässä jutussa tämä salassapidon kattavuuden rajanvedon arviointi on ollut kovinkin työllistävä piirre.

Rappe ei halua eritellä, mitkä tiedot HS:n jutussa olivat sellaisia, joita ei olisi mahdollisesti pitänyt julkistaa.

– Yleisellä tasolla tätä ongelmakenttää voin avata. Kysymyshän voi olla esimerkiksi siitä, että erikseen tarkasteltuna joku tieto on sellainen, että se ei näytä ollenkaan salassa pidettävältä, mutta ehkä yhdessä muiden tietojen kanssa se saattaakin paljastaa jotain kriittistä sotilastiedustelusta, Rappe selittää.

Julkaisemattomia artikkeleita koskee Rappen mukaan sama problematiikka kuin joulukuussa julkaistua juttua.

– Olen katsonut, että niissäkin näyttäisi todennäköisesti olevan sellaisia tietoja, jotka menevät salassapidon alaisuuteen. Olen syyteharkinnassa arvioinut, että se menettely on edennyt sen verran pitkälle, että rangaistava yritys on siinä saattanut jo täyttyä.

KKO antanut päätöksiä tutkinnan rajoista

HS:n työntekijöitä koskeva rikostutkinta kesti vuosia. Tutkinnan rajoja on jouduttu hakemaan tuomioistuimista, koska rikosepäily koskee journalistista työtä, ja toimittajilla on lain mukaan tiettyyn pisteeseen asti oikeus olla paljastamatta lähteitään.

Ratkaistavana on ollut, oliko toisen Viestikoekeskus-jutun kirjoittajaksi merkityn toimittajan kotiin tehty etsintä laillinen. Kotietsintä tehtiin joulukuussa 2017 sen jälkeen, kun toimittaja oli itse soittanut palokunnan paikalle. Hän oli yrittänyt hajottaa tietokoneensa vasaralla hävittääkseen lopullisesti kovalevyn sisältämät tiedot, ja kone oli alkanut savuta.

Toimittaja kertoi puhelussa olevansa toinen Viestikoekeskus-uutisen tekijöistä. Paikalle tuli pelastuslaitoksen mukana poliisipartio, joka kertoi tietonsa KRP:lle.

KRP:n tutkinnanjohtaja antoi määräyksen rikotun tietokoneen takavarikoimisesta ja erityisen kotietsinnän tekemisestä toimittajan kotiin. Toimittajalta otettiin takavarikkoon erilaisia laitteita ja tallennusalustoja.

KKO katsoi toissa vuoden elokuussa antamassaan päätöksessä, että kotietsinnän sai tehdä. Myöhemmin saman vuoden joulukuussa se linjasi, ettei KRP kuitenkaan saa hyödyntää toimittajalta takavarikoimaansa muistitikkua. Tikulta löytyneen tiedoston tutkiminen olisi KKO:n mukaan voinut johtaa toimittajan tietolähteen paljastumiseen.

Tämän vuoden maaliskuussa KKO antoi päätöksen asiassa, joka koski todistajana olevan HS:n toimittajan oikeutta olla vastaamatta poliisin kysymyksiin. Toimittajaa haluttiin kuulla, sillä poliisin mukaan hän oli osallistunut ainakin yhden tutkinnan kohteena olleen artikkelin työstämiseen.

Toimittaja vetosi asiassa lähdesuojaan. KKO kuitenkin katsoi, ettei kysymyksiin vastaaminen paljasta tietolähdettä eikä toimittajalla täten ollut lähdesuojan perusteella oikeutta olla vastaamatta niihin.

Tutkinta tietovuodosta jatkuu edelleen

Poliisin tutkittavana on ollut myös se, miten salassa pidettävää sotilastiedustelua koskevaa aineistoa ja tietoa päätyi HS:n toimittajien haltuun. Kyseinen tutkinta jatkuu yhä.

Poliisi on aiemmin kertonut tutkivansa mahdollista tietovuotoa nimikkeellä virkasalaisuuden rikkominen. KRP ei ole kommentoinut esimerkiksi sitä, milloin rikoksen epäillään tapahtuneen.

Poliisi ei ole ottanut kantaa siihenkään, ketä tietovuodosta epäillään. STT:n tietojen mukaan epäiltynä on ollut Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff. Viime vuoden toukokuussa Alafuzoff kertoi Ylelle, että poliisi oli ollut häneen yhteydessä viimeksi puolta vuotta aiemmin.

– Olen mielestäni syytön, hän sanoi tuolloin Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.

STT on kertonut epäillyn nimen jo esitutkinnan ollessa kesken, koska kyse on erityisen vastuunalaisessa asemassa työskennelleestä henkilöstä ja poikkeuksellisen paljon huomiota ja keskustelua herättäneestä tapauksesta.

STT:n enemmistöomistaja on Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland.