Monessa kodissa on tänäkin syksynä hankittu uusia led-valoketjuja vanhojen tilalle, ja myyntimäärät ovat massiivisia.
Tarkkoja lukuja maahantuojat ja vähittäiskauppiaat eivät paljasta, mutta esimerkiksi S-ryhmän sekä maahantuontia ja tukkukauppaa harjoittavan Airam Electricin antamat myyntiarviot liikkuvat yli miljoonan kappaleen tietämissä vuosittain.
Kun tähän lisätään koko vähittäiskaupan kenttä, voi kokonaismäärä olla moninkertainen.
Mutta minne päätyvät vanhat ja rikkinäiset valosarjat? Eivät ainakaan riittävässä määrin niille tarkoitettuihin SER-keräyspisteisiin, jonne käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet tulisi toimittaa.
Tämän vahvistaa myös kyseisten jätteiden jatkokäsittelyyn erikoistuneen Tramelin toimitusjohtaja Harri Niukkanen. Yhtiöllä on eri puolilla Suomea seitsemän käsittelylaitosta, joiden materiaali tulee vähittäiskaupan SER-keräyspisteistä ja maakuntien jätelaitoksilta.
– Jos vertailukohtana pidetään uusien myyntimääriä, niin meille päätyvien valosarjojen määrä on todella marginaalinen. Käytännössä se on alle prosentin luokkaa, Niukkanen kertoo.
Kevyt romu kiertää heikosti
Samoilla linjoilla on Stena Recyclingin SER-liiketoimintapäällikkö Juhani Sivenius.
– Meille tulee valosarjoja eniten joulu-tammikuussa. Myyntivolyymeihin nähden niistä päätyy asianmukaisesti kierrätykseen vain murto-osa, Sivenius kertoo.
Molempien synkkä arvio on, että käytöstä poistuvat valoketjut päätyvät sekajätteiden joukkoon. Siinä missä pölynimuri palautuu varsin suurella todennäköisyydellä SER-pisteeseen, ei valosarja välttämättä tunnu saman vaivan arvoiselta. Kyse on kevyestä tuotteesta, josta kertyy varsin vähän kierrätettävää materiaalia.
Jätealan ammattilaisten mielestä asiassa tarvittaisiin samanlaista kansalaisten herättelyä kuin joulukinkun paistorasvan käsittelyssä.
– Sekajätteiden joukossa valosarja on poissa silmistä ja poissa mielestä. Se on kuitenkin sähkölaitteelle väärä paikka. Paristokäyttöisissä valoissa on lisäksi tulipaloriski, Sivenius toteaa.
Myös Harri Niukkasen mukaan laitteen painolla on suora yhteys kuluttajien kierrätysintoon.
– Mitä pienempi ja kevyempi laite, sitä heikommin se päätyy kiertoon, hän sanoo.
Sekajätteitä ei seulota
Jouluvaloihin liittyvä mahdollinen jäteongelma on tiedostettu myös Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:ssä. Käytännössä pulmaan on vaikea puuttua, sillä sekajätepussit päätyvät suoraan polttoon Vantaan jätevoimalaan. Sortti-asemille tuodut valot jatkavat sen sijaan matkaansa käsittelylaitoksille.
– Sekajätepusseja ei avata eikä niiden sisältöä lajitella. Tulevaisuudessa niistä saatetaan erotella ainakin metallit, kertoo HSY:n erityisasiantuntija Minna Partti sähköpostitse.
Kolme vuotta sitten tehdyssä sekajätteen koostumustutkimuksessa pusseista löytyi sähkö- ja elektroniikkaromua sekä akkuja ja paristoja keskimäärin 0,9 kiloa asukasta kohti vuodessa. Tuoreempia keräystuloksia ei jutuntekohetkellä ollut vielä saatavilla.
SER-kierrätyksen alalla toimivien SELT ry:n ja ICT-tuottajaosuuskunta TY:n asiamies Elina Tanskasen mukaan jouluvalosarjoista hyödynnetään kierrätyksessä lähinnä kuparijohto ja pistoke. Kierrätyskelpoiset muovit jalostetaan muovituotteiden raaka-aineeksi.
Sekajätteisiin päätyvien jouluvalojen määrä on hänellekin arvoitus.
