Saha viipaloi jääpiirakkaa. Humma Ihalainen kiskoi ja työnsi vakain vedoin. Muukkonen, Härkä Möö ja Aasi Oinkvist irrottivat sahatut viipaleet ja vetivät ne syrjään. Muut pystyttivät touhukkaana suurta, puista vinssiä, jonka avulla Maukan lahjalumipallo oli tarkoitus kiskoa järven pohjasta.
"Kai sinä pakkasit minun lahjani vedenpitävästi?" Maukka huolehti. Ne olivat Väykän kanssa rynnänneet järvelle heti, kun olivat tajunneet, mitä oli tapahtumassa. "Etkö sinä onneton tajua, kuinka käy, kun nuo saavat sen pallon ylös?" Väykkä sanoi synkästi. "Tajuan. Minä saan joulukalenterini takaisin."
Väykkä luovutti. Oli näköjään mahdotonta saada Maukkaa ymmärtämään edessä olevan katastrofin laajuus. Maukka meni tietysti muiden joukkoon, sillä se halusi olla todistamassa mahdollisimman läheltä, kun sen joulukalenteri nousisi syvyyksistä. Se hekumoi jo ajatuksella, että se saisi avata kerralla kaikki ne luukut, jotka olivat jääneet avaamatta.
Väykkä puolestaan mietti kuumeisesti. Se yritti keksiä keinoa estää kyläläisten puuhat paljastamatta itseään. Yhtään ei tullut sen mieleen. Niinpä se vain seurasi voimattomana, kun Lehmä, Härkä ja Aasi kiskoivat viimeisen jääpalan avannosta. Ihalainen hörähti hengästyneenä mutta tyytyväisenä, kun urakka oli lopulta valmis. Toiset olivat sillä välin kiinnittäneet painavan koukun vinssin paksuun köyteen. Suuri koukku vajosi järven tummaan ja hyiseen veteen. Vinssin rulla kitisi. Koko joukko tuijotti kuin lumottuna pinnan alle juoksevaa köyttä.
Maukka lipoi huuliaan hermostuneesti. Sen häntä vispasi kahdeksikkoa ja viiksikarvat vipattivat. Mitään näin jännittävää se ei muistanut ennen kokeneensa. Tämähän oli melkein yhtä hauskaa kuin joulupukin odottaminen.
Väykkä puolestaan oli ummistanut silmänsä ja pelkäsi. Hetken se jo ehti toivoa, ettei koukku tarttuisi mihinkään. Kalenterihan oli pallo, eikä siinä ollut kulmia tai lovia. Sitten se muisti ensimmäisen luukun. Sen, jonka kannen Maukka oli kiskaissut kiihkoissaan irti. Siitä koukku löytäisi paikan. Ja löysikin.
"Nyt se tarttui", Humma Ihalainen hihkaisi. Se näet ohjasi köyttä, jota toiset kelalta vapauttivat. "Nostakaa!"
Vinssi kitisi. Köysi kiertyi kelalle. Katsojat kurkottivat nähdäkseen avantoon, jossa häälyi jotain valkoista.