Vielä 17 yötä jouluun. Maukka avasi silmänsä ja hymyili. Se muisti juhlat, jotka kyläläiset olivat järjestäneet heidän kunniakseen. Kakkua ja pipareita. Vuoden ensimmäiset joulutortut, jotka Lammas Bääkkönen oli leiponut salaisen reseptinsä mukaan. Sankarin viitta sopi Maukalle. Sitä ei yhtään haitannut se, ettei sankaruus tässä nimenomaisessa tapauksessa ollut erityisen ansaittua.
Vielä 17 taloa korjaamatta. Väykkä avasi silmänsä ja irvisti. Sen lonkkaa kolotti ja vasemmassa tassussa oli rakko. Se muisti nolot juhlat, joiden ajan se oli piileskellyt korjaamassa possun savupiippua. Väykän oli tehnyt mieli rynnätä kaiken keskelle ja huutaa tunnustus: Me sen teimme! Mutta ei se voinut. Kyläläisten talot oli saatava kuntoon.
Niinpä kissa ja koira palasivat kylään hyvin erilaisin aattein. Toinen odotti, mitä jännittävää päivä toisi tullessaan. Toinen pelkäsi sitä samaa asiaa.
"Voisitko sinä auttaa minua tänään? Edes hiukan?" Väykkä kysyi, kun ne seisoivat Aasi Oinkvistin portilla. Kalenteripallo oli osunut talon päätyyn ja murjonut seinään aukon, jonka Aasi oli kömpelösti paikannut perunasäkeillä. "Minäkö?" Maukka hämmästyi. "Sinähän meistä se rakentaja olet."
"Silti. Voisit kantaa vaikka lautoja", Väykkä sanoi.
"Kuule, sinä rakensit sen pallon ja sinä jätit sen kiinnittämättä", Maukka huomautti ja marssi häntä tanassa tarkastamaan oliko Oinkvist jo ehtinyt korjata aamiaisen pois pöydästä, vai olisiko maankuulua omelettia mahdollisesti vielä hitunen jäljellä.
Väykkä oli tuskin ehtinyt laskea työkalupakkinsa maahan, kun Maukka jo ryntäsi takaisin pihalle. "Missä Aasi on?" Väykkä kohautti hartioitaan. Se ei tiennyt.
Maukka ryntäsi naapuriin, mutta sielläkään ei ollut ketään. Eikä toisessakaan naapurissa. Itse asiassa koko kylä vaikutti aivan tyhjältä. Maukka ja Väykkä eivät vain olleet huomanneet sitä, koska olivat olleet niin omissa ajatuksissaan. Nyt niiden ei sen sijaan tarvinnut kuin vilkaista toisiaan, niin ne jo tiesivät, missä kaikki olivat.
"Jäällä", Väykkä sanoi synkästi. "Ne nostavat minun joulukalenterini", vinkaisi Maukka. "Tämä on kaiken loppu", Väykkä huokasi ja laski vasaransa takaisin työkalupakkiin. "Tänään alkaa joulu", iloitsi Maukka.