Väykän jäseniä kivisti. Rakentaminen oli rankkaa puuhaa. Maukka sen sijaan heräsi innokkaana, hyväntuulisena ja hyvävointisena. Se malttoi tuskin odottaa, että Väykkä sai aamiaisensa syötyä.
Ankka Kvakströmin kasvihuoneesta oli jäljellä vain ovi, joka oli ihmeen kaupalla säilynyt pystyssä. Muuten kasvihuone oli vain kasa vääntyneitä tikkuja ja lasinpaloja.
Väykkä levitti työkalunsa, eikä edes huomannut Lehmä Muukkosta ja Kana von Gottia, jotka istuivat Ankan kanssa kuistilla. Maukka sen sijaan ilahtui kovasti seurasta ja riensi heti muiden luo.
"Me olemme tässä puhuneet", Kana von Gott aloitti. "Muukkonen kertoi kaiken", Kvakström kiirehti lisäämään. "Kamala juttu", Muukkonen nyökkäsi.
"Mikä?" Maukka ihmetteli. Se oli jo huomannut pannukakut ja mansikkahillopurkin pöydällä, eikä siksi kyennyt keskittymään.
"Ne sinun lahjasi", Kvakström huokasi.
"Siellä järven pohjassa", Muukkonen muistutti. "Ai ne?" Maukka ymmärsi vaihtaa ilmeensä surulliseksi. "Minun jouluni taitaa olla pilalla, mutta pannukakut voisivat auttaa minua unohtamaan kaiken kurjuuden."
Ankka kiirehti tarjoamaan Maukalle pannukakkuja ja Kana kauhoi runsaasti mansikkahilloa niiden päälle. Sitten ne katselivat, kuinka Maukka ahmi herkkuja. Väykkä puolestaan sahasi ja naulasi kasvihuoneen kehikkoa.
"Pitäisiköhän säästää yksi pannukakku Väykällekin?" Kvakström huolehti.
"Mitä turhia. Juurihan Väykkä söi tuhdin aamiaisen", Maukka naukaisi ja nappasi viimeisen pannarin.
Iltapäivällä Kana, Lehmä, Ankka ja Maukka tekivät kävelyretken järvelle. Oli kylmä ja kaikkien hengitys huurusi. Kalenterilumipallon tekemä avanto oli jäätynyt umpeen, mutta sen paikka erottui silti selvästi jäässä.
"Minun mielestäni ei ole oikein, että te autatte muita, mutta teidän oma joulunne on pilalla", Ankka Kvakström sanoi Maukalle. "Minkäs teet", Maukka hytisi."Sellainen on meidän luontomme."
"Mekin haluamme auttaa teitä", Muukkonen sanoi vakaasti. "Niin, me nostamme sinun lahjasi tuolta järvestä", Kana von Gott lupasi. Maukka naukaisi onnesta.
"Mitä?" karjaisi Väykkä, kun Maukka kertoi sille asiasta illalla. "Älä nyt hermostu. Kaikkihan on nyt hyvin. Sinä vähän auttelet muita ja vastalahjaksi minä saan kalenterini takaisin", sanoi Maukka.
Väykkä ei sanonut mitään. Mutta sen ilmeestä saattoi kyllä päätellä, ettei kaikki sittenkään ollut hyvin.