Jou­lu­ta­ri­nan 11. osa

Kun Maukka heräsi, tuvan pöydällä oli vain kylmä kahvikuppi. Tassunjäljet johtivat pihan poikki verstaaseen. Väykkä oli ilmeisesti mennyt rakentamaan jättisuksia.

_
_

Kun Maukka heräsi, tuvan pöydällä oli vain kylmä kahvikuppi. Tassunjäljet johtivat pihan poikki verstaaseen. Väykkä oli ilmeisesti mennyt rakentamaan jättisuksia.

Maukka aloitti Suuren joulunpelastussuunnitelmansa valmistelut. Se venytti ja vanutti villoja, joita ne olivat saaneet Bääkköseltä vastalahjaksi omenoista. Lopulta villalevy sai juuri oikean muodon. Sitten Maukka kapusi vintille ja tonki vaatearkkua. Väykän vanhat työhousut olivat sille liian suuret, mutta vyön avulla ne pysyivät sentään jalassa. Takki oli isoäidin peruja. Se oli ollut hieno, puolipitkä talvitakki ja se sopi sellaisenaan Maukan tarkoituksiin. Päähine oli kaikkein vaikein. Vaikka Maukka penkoi ja mylläsi arkussa niin, että siitä lopulta näkyi vain viuhuva hännänpää, ei mitään sopivaa löytynyt. Niinpä se kantoi muut vaatteet alas ja otti esiin ompelukoneen.

Verstaan ilma oli sakeanaan lastuista, kun Väykkä työnsi ja kiskoi höylää pitkin paksua tukkia. Suksen tekeminen tukista ei ollut aivan pikkujuttu, mutta pieni ei ollut Väykän suunnitelmakaan. Kokonaisen talon nostaminen suksille oli ehkä suurinta ja kummallisinta, mitä Väykkä oli koskaan suunnitellut tekevänsä ja se sentään oli elämänsä aikana rakentanut yhtä ja toista. Se oli kuitenkin tarpeeksi suurta pitääkseen Väykän ajatukset kaukana kaikesta mielipahasta, joka väkisin pyrki välillä sen ajatuksiin. Että ne olivat pettäneet toisten luottamuksen.

Väykkä kumartui tarkastelemaan työnsä jälkeä. Höylättävää oli vielä paljon. Niin paljon, että sen piti pitää kiirettä, jos se aikoi saada suksensa valmiiksi ennen joulua.

Maukka kiidätti kangasta ompelukoneessa. Se polki vanhaa singeriä minkä tassuistaan sai irti. Tuvan lattialla oli kangasriekaleita ja pari epäonnistunutta viritelmää, joita Maukka ei ollut kelpuuttanut, sillä se toki tajusi, että epäonnistumisen mahdollisuutta ei ollut. Suuri joulunpelastussuunnitelma oli vain ja yksin sen vastuulla.

Vielä viimeinen sauma ja sen päättely. Noin. Maukka asetteli asusteet ensin tuolille oikeaan järjestykseen ja tarkasteli niitä hetken. Se hyrähti hyväksyvästi ja alkoi pukea. Huopatöppöset, ruskeat sarkahousut, punainen nuttu, harmaa hiippalakki ja lopuksi lampaanvillasta muotoiltu tuuhea parta.

Maukka katsoi itseään peilistä. Peilistä Maukkaa katsoi ilmetty tonttu.

Ilmoita asiavirheestä