Lapsena Kemissä Valtakatu 16:ssa Lompsalinnaksi kutsutussa ja myöhemmin Nahkurinkatu 5:ssä asuessamme meillä oli vuodessa kaksi viikonpäivää tietylle tehtävälle. Keskiviikkoisin veljeni Vesan kanssa meillä oli veljellinen kaksinkamppailu kumpi ensin ehtii saada ulko-oven postiluukusta eteisen matolle tipahtaneen Aku Ankan luettavaksi. Tämä toistui keskiviikkoisin viikosta toiseen.

Toisaalta kahvipöydässä oli aina haaste saada äidin leipoma viimeinen pullapala.