Joulu tärkeimmässä autokaupassa on käynyt niin kova vilske, että parhaat ajopelit ovat päässeet jo loppumaan. Tämän vuoden ehdottomia pikkuautohittejä ovat Cars-animaatioelokuvan pikkuautot, kerrotaan oululaisesta Lelutapuli-liikkeestä. Animaatiosarjan punainen auto Salama McQueen loppui jo alkumetreillä, eikä sitä ole saatu lisää edes maahantuojilta.
"Pikkuauto on ylipäätään pitänyt hyvin pintansa joululahjana", myyjä Raisa Viander kertoo.
"Lahjan saajat ovat myös huomattavan merkkitietoisia."
Carsien lisäksi muitakin erimerkkisiä pikkuautoja menee tasaiseen tahtiin. Vanhat suosikit, poliisiauto ja ambulanssi, tekevät jouluna niin ikään vilkkaasti kauppaa.
Lelukaupassa suhtaudutaan vakavasti ostostapahtumaan silloinkin, kun yksivuotiaalle tullaan hakemaan autorataa.
"Isä saa leikkiä ensimmäiset pari vuotta ja sitten vielä lapsi", Viander toteaa tyynesti.
Pikkuautoradat ovat olleet suosittuja lahjoja, samoin Tikanoja-Lassilan isot roska-autot.
Leikkiautohyllyjen luona parveilee isien ja äitien lisäksi mummuja, vaareja ja kummeja. "Usein lunttilaput mukana", Viander kertoo.
Keski-ikäinen Erkki muistelee, kuinka 1970-luvun alkupuolella sai halvalla pieniä, noin kahden tulitikkuaskin kokoisia, muovisia autoja, jotka muistuttivat malliltaan oikeita silloisia autoja.
Pienet akselit olivat metallia, mutta pyörät muovia.
"Niitä tuunailtiin veistelemällä puukolla lokasuojia pois, eikä harvinaista ollut sormeenkaan veistäminen tuunauspuuhissa. Autoja myös maalattiin."
Matti puolestaan kertoo, että hänellä oli tapana säilyttää pikkuautoja vanhassa jääkiekkokypärässä.
"Lempipuuhaani oli laskettaa autoja mäkeä alas, ja katsoa mikä niistä rullasi pisimmälle. Yleensä voittaja oli aina sama viininpunainen Ford."
Pikkuautot eivät ole olleet vain poikien huvia, vaan niillä ovat osanneet leikkiä myös tytöt.
"Minulla on jäänyt mieleen siskon lahjaksi saama vaaleanpunainen barbiauto. Se oli komea avoauto, ja siinä oli avautuvat etuvalot. Muistaakseni puhetta oli, että auto olisi sitten yhteisessä käytössä, mutta eihän siitä tietenkään mitään tullut, kun sisko oli virallinen omistaja", huokaa Hanna.
Eija kertoo saaneensa viisivuotiaana eli vuonna 1967 lahjaksi hienon valkoisen peltisen ambulanssin. "Auto ulvoi julmasti pii-paata, kun sitä vieritti lattialla. Jostakin syystä auto ei enää ulvonut joulun pyhien jälkeen."