Joulu on Jumalan äidin ja lapsen

Valamon Jumalanäiti, Donin Jumalanäiti, Tihvinän Jumalanäiti, Hellyyden Jumalanäiti, Konevitsan Jumalanäiti. Kaikissa näissä ikoneissa joulun Neitsyt Maria osoittaa sylissään istuvaa Jeesus-lastaan kuin opastaen katsojaa: "Tässä on teille tie." Joulu on ortodoksienkin kirkkovuoden tärkeä juhla, vaikka pääsiäinen onkin suurin.

Jumalanäiti ja lapsi. Ikoni Valamon Jumalanäiti vaatteenaan perinteinen karjalainen liina, käspaikka.
Jumalanäiti ja lapsi. Ikoni Valamon Jumalanäiti vaatteenaan perinteinen karjalainen liina, käspaikka.
Kuva: Tapio Maikkola

Valamon Jumalanäiti, Donin Jumalanäiti, Tihvinän Jumalanäiti, Hellyyden Jumalanäiti, Konevitsan Jumalanäiti. Kaikissa näissä ikoneissa joulun Neitsyt Maria osoittaa sylissään istuvaa Jeesus-lastaan kuin opastaen katsojaa: "Tässä on teille tie."

Joulu on ortodoksienkin kirkkovuoden tärkeä juhla, vaikka pääsiäinen onkin suurin. Kirkkokunnan ensimmäistä joulupäivää edeltää 40-päiväinen paasto. Toinen joulupäivä on Neitsyt Marian päivä.

Ortodoksiset ikonit kuljettavat hiljaiselle matkalle joulun sanomaan, uskoon, taiteeseen ja historiaan. Kuvat antavat myös mahdollisuuden vertailuun ns. länsimaisen taiteeseen, sen kerrostumiin ja ilmiöihin.

Jokainen ikoni maalataan perinteisten sääntöjen mukaan. Esikuvat tulevat ajallisesti ja paikallisesti kaukaakin. Signeerausta ei ole, koska taiteilija on vain välittäjänä maalannut ikonin Jumalan kunniaksi.

Näyttelyssä ikoni Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen käsintekemätön kuva viittaa kaikkein varhaisimpaan esikuvaan, perimätiedon tallentamaan ns. käsittätehtyihin, liinaan painuneisiin Jeesuksen kasvoihin.

Pyhä Anna on ikoneissa ja yleensäkin maalaustaiteessa aina yhtä lämmin ja sympaattinen. Marian äidissä, Annassa on sitä "hiljaista tietoa" ja turvaa, mitä vanhemmat sukupolvet parhaimmillaan voivat nuoremmilleen antaa.

Marian Ilmestys on kristillisen taiteen vanhimpia ja yleisimpiä aiheita. Rikas symbolikieli on kuin vastakohta uuden länsimaisen taiteen realistisimmille esityksille, esimerkiksi vaikkapa enkeli Gabrielin roolille ranskalaisen Jean-Luc Godardin elokuvassa Terve, Maria.

Ikonit eivät esitä maalaajansa henkilökohtaisia tulkintoja. Siksi erilaisuus voi olla peräisin satoja vuosia vanhasta, tietyllä alueella hiljalleen muotoutuneesta koulukunnasta. Esimerkiksi vanhoissa karjalaisissa ikoneissa on vaikutteita venäläisestä kansantaiteesta - ja päinvastoin.

Tässä näyttelyssä muista eroaa Profeetta Hesekielin ja Habakukin näyt dramaattisine merikuvauksineen ja väreineen. Oulun seudun ikonimaalarit ry:n puheenjohtaja Heljä-Maria Surcelin mukaan teoksen malli tulee Balkanin alueelta.

Ilmoita asiavirheestä