Keskustelussa innovaatioista on pohjimmiltaan kyse työmme ja yritystemme tuottavuudesta ja siten jakamastamme hyvinvoinnista. Siksi on tärkeätä tietää, mistä puhumme.
Kun puhumme innovoinnista, ajattelemme usein suuryritysten tai tutkimuslaitosten laboratorioihin sulkeutuneita propellipäitä, jotka taikovat mystisiä luomuksiaan kuin tyhjästä. Yrittäjien piirissä taas vallitsee myytti, jonka mukaan kaupallisesti menestyneiden ratkaisujen takana ovat aina omalaatuiset ja jäljittelyä pakenevat pellepelottomat. Lisäksi miellämme innovaatiot pääsääntöisesti vimpaiksi ja niitä elähdyttäviksi ohjelmistoiksi.
Nämä ovat tieto- ja viestintäteknologista murroskauttamme vasten entistä hatarampia ja jopa haitallisia käsityksiä, joista meidän on päästävä eroon, mikäli haluamme rohkaista yhä useampia yrityksiä uudistumiseen ja kasvuun.
Digitaalisesti verkottuneessa maailmassa uudet arvokkaat innovaatiot rakentuvat yhä useammin yhdistelemällä olemassa olevia ideoita sekä osallistamalla tähän luovaan prosessiin laajoja joukkoja. Sen sijaan, että ymmärrämme innovaatiot kertakäyttöisiksi hedelmiksi, on meidän nähtävä ne joukkona uudelleen järjestettäviä rakennuspalikoita, joiden kokoamiseen voi löytyä toimivia ideoita myös oman alan osaajien ulkopuolelta.
Samalla meidän on nostettava katseemme laitteista ja ohjelmistoista prosesseihin ja organisaatioihin. Pelkkä vanhojen, kullekin alalle tyypillisten toimintatapojen digitoiminen ei itsessään vielä ole kuin puoliloikkaa. Todellinen tuottavuushyppäys tapahtuu vasta, kun uusi teknologia ajaa meidät kehittämään kokonaan uusia liiketoiminnan malleja ja palvelullistamaan perinteisiä tuotteitamme.
Toisin kuin vielä jokin aika sitten yrittäjällä on tänä päivänä käytössään koko liuta joukkojen neuvokkuutta valjastavia avoimen innovaation instrumentteja, kuten sosiaalisen median vertaisryhmiä, joukkorahoitusalustoja, globaaleja freelancer-palveluita, yrityskiihdyttämöitä, startup-kumppanuuksia, hackathoneita ja ideakilpailuja. Näistä on apua kehityshakuiselle yrittäjälle toimialasta ja kokoluokasta riippumatta.
Yrittäjäjärjestönä olemme aktiivisesti edistämässä uutta innovoinnin kulttuuria pk-yrityskentällä. Hyvä esimerkki tästä on aloitteestamme liikkeelle lähtenyt Tekesiltä haettava 5 000 euron arvoinen innovaatioseteli. Seteliä on ensimmäisen vuoden aikana hyödynnetty jo yli 2 100 projektiin ja sen käyttäjistä yli 70 prosenttia on ollut mikroyrityksiä.
Pohjois-Pohjanmaalla on siirrytty hienosti jo puheesta tekoihin: alueen yrittäjät ovat olleet erityisen aktiivisia hakemaan innovaatioseteleitä. Tekesin mukaan niitä on maakuntaan myönnetty kaikkiaan noin 200 projektiin eli 1,2 miljoonan euron arvosta. Alueella on paljon nuoria kasvuhakuisia ja kansainvälisyyteen tähtääviä yrityksiä ja se näkyy myös seteliasiakkaiden määrässä ja laadussa. Tästä on hyvä jatkaa.