Suomen odotettua heikompi menestys Ateenan kesäolympialaisissa sai joukkueenjohdon pesemään jälkipyykkiä jo ennen kisojen päättymistä. Suomalaisurheilijoiden ennen päätöspäivää keräämät kaksi hopeamitalia eivät riitä kirkastamaan kokonaiskuvaa.
Ensimmäistä kertaa Suomen joukkueenjohtajana olympiakisoissa työskennellyt Olympiakomitean valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola joutui tunnustamaan tosiasiat.
- Kaksi mitalia ja neljä pistesijaa on odotettua heikompi tulos. Normaalitasolleen on yltänyt vain osa joukkueen urheilijoista. Eikä normaalisuoritus täällä tuo täällä useimmille menestystä, vaan se edellyttää venymistä, Niemi-Nikkola sanoi.
Annettuaan Suomen joukkueelle lajiryhmittäin arvosanat Niemi-Nikkola suuntasi katseen tulevaisuuteen. Hän peräänkuulutti suomalaiselta huippu-urheilulta aiempaa ammattimaisempaa otetta.
- Pärjätäksemme kansainvälisesti meidän on luotava ammattimaisempi huippu-urheiluorganisaatio. Tämä koskee niin urheilijoita, heidän valmentajiaan kuin lääkäreitäkin.
Niemi-Nikkolan mukaan Suomessa huippu-urheilu on liian paljon talkootyön varassa. Vapaaehtoisvoimin ei enää 2000-luvulla kansainväliselle huipulle ole asiaa.
- Suomessa pitää tehdä päätöksiä, haluammeko olla mukana huipputasolla, Niemi-Nikkola linjasi.
Rinkiä saatava
laajemmaksi
Suomella oli Ateenassa 53 urheilijan suuruinen joukkue. Olympiajoukkue valikoitui noin 200 urheilijan joukosta. Rinkiä on joukkueenjohtaja Niemi-Nikkolan mielestä laajennettava.
- Pohja pitää saada laajemmaksi. Meiltä pitäisi löytyä 300-500 urheilijaa, jotka harjoittavat lajiaan olympiakisat mielessään. Samalla on saatava jalkeille sadan valmentajan ammattikunta, joka tekee tätä työkseen.
Huippu-urheilulla, varsinkin siinä isomman roolin ottavalla Olympiakomitealla on edessään suuria haasteita. Ylijohtaja Kalevi Kivistön työryhmän valmistama raportti huippu-urheilun kehittämis- ja toimintavastuista kertoo osaltaan, että suomalainen huippu-urheilu tarvitsee kipeästi lisää rahaa.
Raportissa on esitetty lähivuosille huippu-urheilulle jaettavaksi viiden miljoonan euron lisäys.
- On vaikea sanoa, milloin ne rahat tulevat käyttöömme. Lisien pitäisi alkaa pyöriä budjeteissamme viimeistään 2007-2008, Niemi-Nikkola arvioi.
Satsaukset
näkyvät
Yksityisen puolen rahoitus on Suomessa pientä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Sponsorirahaa liikeni vuonna 2002 tehdyn vertailututkimuksen perusteella suomalaiselle urheilulle 55 miljoonaa euroa, kun lukema Ruotsissa oli 186 miljoonaa, Norjassa 106 ja Tanskassakin 104 miljoonaa euroa.
Satsaukset näkyvät Ateenan kesäkisojen mitalitaulukossa, jossa Suomi pitää Pohjoismaista perää.
- Olemme viime aikoina olleet kesäkisoissa muita Pohjoismaita jäljessä, ja täällä olemme olleet selkeästi heikompia, joukkueenjohtaja Niemi-Nikkola huomautti.
- Huippu-urheilun asema on muissa Pohjoismaissa erilainen kuin meillä.
Suomessa vuonna 2001-2002 tehdyssä liikuntagallupissa vastaajista 78 prosenttia piti suomalaisurheilijoiden kansainvälistä menestystä tärkeänä. Ateenassa nähdyillä suomalaistakaiskuilla voi siten nähdä olevan yhteiskunnallista merkitystä.
- Nyt on aika tehdä isoja muutoksia. Täällä joukkueessamme oli vain kymmenkunta kilpailijaa, jotka ovat voineet urheilla ammattimaisesti, Kari Niemi-Nikkola evästi.