Moni yrittäjä tai yrittämisestä haaveileva saattaa kavahtaa ideaa tuotteensa asettamisesta joukkorahoituspalveluun.
Suomen suurimman joukkorahoituspalvelun Mesenaatti.me-alustan vetäjän Tanja Jänicken mukaan useimmat joukkorahoitukseen liittyvät ennakkoluulot ovat turhia.
Moni yrittäjä saattaa ajatella, että joukkorahoituspalvelu luo tuotteen kehittämiseen paineita, kun niin moni maksaja odottaa valmista tuotetta. Jänicke kääntää ajatuksen toisin päin.
”Monelle motiivi on, että joukkorahoitus on paljon muutakin kuin pelkkä rahoitustapa. Ihmiset jotka lähtevät rahoittamaan jotain, todella toivovat sille menestystä ja ovat hengessä mukana”, Jänicke sanoo.
Joukkorahoittaminen on Jänicken mukaan toisaalta oiva tapa testata omien ideoiden toimivuutta.
”Ennen kaikkea se on mainio tapa testata sitä, onko omasta mielestä hyvä idea muiden mielestä niin hyvä, että sitä kannattaa rahoittaa.”
Todellisuudessa melko harva joukkorahoituspalvelussa tietyn tuotteen näkevistä ihmisistä päätyy rahoittamaan palvelua.
”Vaikka oletettaisiin, että vain viisi prosenttia tavoitetuista ja kiinnostuneista ihmisistä lähtee rahoittamaan tuotetta tai palvelua, ne loput 95 prosenttia kuitenkin omalla tavallaan jäävät faneiksi, ja heistä voi tulla hyvin myöhempiä asiakkaita”, Jänicke sanoo.
Suomeen haluttiin oma alusta
Maailmalla joukkorahoituspalveluja on moneen lähtöön. Niistä kenties tunnetuin on yhdysvaltalainen luovien projektien rahoittamiseen tarkoitettu Kickstarter.
Mesenaatti.me aloitti toimintansa pilottiprojekteilla vuonna 2012. Varsinaisen toimintansa se aloitti kesällä 2013.
Jänicken mukaan Suomeen haluttiin luoda oma joukkorahoituspalvelu, koska suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on omanlaisensa. Julkinen sektori vastaa Suomessa monenlaisesta rahoituksesta, mutta joukkorahoitus voisi sopia myös tavaksi tukea hankkeita, joita valtio tyypillisesti rahoittaa. Esimerkiksi johonkin valtion rahoittamaan museoon voitaisiin hankkia joukkorahoituksella näyttelyjä, joita ei muuten saataisi.
”Toivottavasti tulevaisuudessa löytyy entistä enemmän kohteita, joita voitaisiin rahoittaa samanaikaisesti valtion rahalla, säätiöiden rahalla ja joukkorahoituksella.”
Laki hidastaa
joukkorahoitusta
Suomessa joukkorahoitusta on hidastanut verraten tiukka rahankeräyslaki. Laki ei salli yksityishenkilölle lupaa kerätä vastikkeettomia lahjoituksia.
Syyskuun alussa tuli voimaan uusi joukkorahoituslaki, joka keventää etenkin sijoitusmuotoisen sekä lainamuotoisen joukkorahoituksen sääntelyä.
Vastikepohjaisia joukkorahoituspalveluja on ollut Suomessa vähänlaisesti. Mesenaatti.me on niistä suurin. Sen avulla on rahoitettu muun muassa levyprojekteja ja lehtiä. Journalismia voi rahoittaa puolestaan Rapport-alustan kautta.
Pääomaperusteisia joukkorahoitusalustoja Suomessa on sen sijaan enemmän. Niistä tunnetuimpia ovat Venture Boonsai, Vauraus Suomi Oy ja Invesdor.
Maailman suurin joukkorahoituspalvelu on yhdysvaltalainen Kickstarter.