Koskilinjat otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön etäkorttiteknologiaan perustuvan joukkoliikenteen rahastusjärjestelmän jo vuonna 1992. Tämän kesän aikana kaupunkiliikenteessä käytössä olevaan noin sataan bussiin asennetaan oululaisen Buscomin valmistama toisen sukupolven laitteisto, joka monipuolistaa järjestelmää merkittävästi.
Asiakkaiden kannalta muutos pyritään tekemään mahdollisimman joustavaksi. vakuuttaa liikennepäällikkö Pekka Aalto. Vaikka korttityyppi muuttuukin, käyvät entiset kortit vanhojen rinnalla maksuvälineenä ja koko korttikannan uusiutumiseen menee ainakin vuosi aikaa, hän arvelee.
Nykyisistä maksukorteista uudistuksen yhteydessä kuitenkin vähitellen luovutaan. Uusi kortti on nykyistä hieman paksumpi ja sen ulkonäkö on sama Oulun kaupunkikortin kanssa. Kaupungin lisäksi korttiin tulee mukaan muun muassa avant-sirukukkaro, mutta tarkka aikataulu kortin toimintojen laajenemisesta jatkossa on vielä auki, koska toimijoita on niin paljon, toteaa Koskilinjat Oy:n talouspäällikkö Rauli Lindeman.
Merkittävin ero aikaisempaan on siinä. että uutta korttia voidaan käyttää joko etäluku- tai kontaktikorttina. Uudessa kuljettajapäätteestä löytyykin mahdollisuus erilaisten sirukorttirahojen käsittelyn lisäksi magneettiraidan lukemiseen esimerkiksi pankkikortista.
Kaupunkikortti
palvelukortiksi
Periaatteessa matkan voi siis maksaa nykytapaan kortille ladatuista matkoista tai siruun talletetuista euroista. Jälkimmäinen on sen verran hitaampi tapa maksaa, ettei sitä varsinaisesti kuitenkaan suosita. Matkakorttiin voi lisäksi ladata lisämatkoja suoraan kuljettajan päätteestä ja maksaa ostoksensa pankkikortilla.
Kaupunkikorttitoimintojen ja joukkoliikennesovellutuksen yhdistämistä on suunniteltu jo pitkään ja nyt se siis on toteutumassa. Kaupunkikorttisovellutusten käyttöönotto on kuitenkin vapaaehtoista. Korttia voi siis käyttää pelkästään linja-automatkojen maksukorttina niin halutessaan.
Mikäli korttiin haluaa kaupunkikortin palveluja, kortti on rekisteröitävä Oulun kaupungin neuvontapisteessä Neuvokkassa, jolloin palvelut samalla aktivoidaan. Yleisin kaupunkikorttisovellutus lienee kirjastokortti. Muita tavallisille kaupunkilaisille tarpeellisia korttiin liitettäviä palveluja voivat olla esimerkiksi uimahallin sarjaliput tai ruokailupalvelut, myyväthän Oulun Aterian toimipisteet ruokaa myös muille kuin kaupungin työntekijöille, kertoo kehittämispäällikkö Katariina Määttä Oulun kaupungilta.
Ideoita korttiin liitettävistä palveluista on enemmänkin, mutta niiden toteuttamista haittaavat yhteensopivuusongelmat. Ainakaan toistaiseksi eivät esimerkiksi Siemensin parkkilippuautomaatit osaa lukea kaupunkikorttia, joten parkkimaksun maksaminen sen avulla ei onnistu. Myös sähköinen allekirjoitus ja verkkopalvelujen tarjoaminen kortin omistajalle nykyistä helpommin vaativat vielä kehittelyä.
Panttimaksusta
maksulliseen korttiin
Joukkoliikennekorttia käyttää Oulussa nykyisin noin 40 000 matkustajaa päivittäin. Noin puolet käyttäjistä on kuukausilippulaisia, loput sarjalippulaisia, laskeskelee Rauli Lindeman.
Järjestelmäuudistus maksaa Koskilinjoille yhteensä noin miljoona euroa. Myös käyttäjille tulee kustannuksia, sillä nykyisestä pantillisesta kortista luovutaan. Uuden kortin hinnaksi muodostunee noin yhdeksän euroa ja se on siis ostettava omaksi. Toisaalta nykyisen kortin omistaja saa siitä maksamansa pantin kortin muuttamisen yhteydessä takaisin.
Järjestelmäuudistus näkyy linja-autoissa uutena kuljettajapäätteenä ja aikaisempaa suurempana lukulaitteena. Järjestelmässä on lisäksi paljon matkustajille näkymättömiä osia. Kuljettajalle voidaan muun muassa lähettää viestejä ja auton kulkua voidaan seurata. Lisäksi pääte keskustelee langattomasti keskusyksikön kanssa GPRS-tekniikkaa avulla ja purkaa päivän rahastus- ja tilastotiedot liikennöitsijän keskustietokoneelle tarkempaa analyysia varten.
Uusi laitteisto on myös kansainvälisen ISO 14443 standardin mukainen, jota aikaisempi järjestelmä ei ollut. Tosin tämä johtui lähinnä siitä, että vuonna 1992 kyseistä standardia ei vielä ollut olemassakaan.