Palkkaerot: Ou­lu­lai­nen pa­lo­mies tienaa satoja euroja vä­hem­män kuin kol­le­gan­sa Jo­ki­laak­sois­sa

Pääkirjoitus: Jos rahaa ei saada lisää, ra­pis­tu­neen tie­ver­kon määrä kasvaa

Luitko jo tämän: Kokenut ta­pah­tu­ma­jär­jes­tä­jä kri­ti­soi Oulun mo­ni­toi­mi­aree­nan jul­kis­ta ra­hoi­tus­ta

Jos tal­vi­so­ta syt­tyi­si nyt, mil­lai­nen siitä tulisi – laa­dim­me ske­naa­rion, jossa Venäjä hyökkää Suomeen 2020-lu­vul­la

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu lähti oppaaksi kuvitellun sodan melskeisiin ja vertasi niitä talvisodan 1939–1940 tapahtumiin.

Ainakin Suomen armeija on varusteltu paljon paremmin kuin loppuvuonna 1939. Kuva on puolustusvoimien meneillään olevasta pääsotaharjoituksesta Kaakko 19:stä. Tilanne on päällä. Kuva on puolustusvoimien meneillään olevasta pääsotaharjoituksesta Kaakko 19:stä. Kaupunkiympäristö korostuisi uudessa talvisodassa. Kuva on puolustusvoimien meneillään olevasta pääsotaharjoituksesta Kaakko 19:stä. Sotilaspoliisit suorittavat kiinnioton. Kuva on puolustusvoimien meneillään olevasta pääsotaharjoituksesta Kaakko 19:stä. Partio lähestyy kohdetta. Kuva on puolustusvoimien meneillään olevasta pääsotaharjoituksesta Kaakko 19:stä. "Tule ulos sieltä autosta heti!" Kuva on puolustusvoimien meneillään olevasta pääsotaharjoituksesta Kaakko 19:stä. Skenaario on Lännen Median laatima. Skenaario on Lännen Median laatima. Skenaario on Lännen Median laatima.
Ainakin Suomen armeija on varusteltu paljon paremmin kuin loppuvuonna 1939. Kuva on puolustusvoimien meneillään olevasta pääsotaharjoituksesta Kaakko 19:stä.
Ainakin Suomen armeija on varusteltu paljon paremmin kuin loppuvuonna 1939. Kuva on puolustusvoimien meneillään olevasta pääsotaharjoituksesta Kaakko 19:stä.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu lähti oppaaksi kuvitellun sodan melskeisiin ja vertasi niitä talvisodan 1939–1940 tapahtumiin. Kävimme myös seuraamassa puolustusvoimien pääsotaharjoitusta. Se huipentuu tänään talvisodan syttymisen 80-vuotispäivänä ja keskittyy strategisesti tärkeän Kaakkois-Suomen puolustamiseen. 

Venäjän ja Yhdysvaltojen välit ovat kiristyneet äärimmilleen. Yhdysvaltojen tukena on epäyhtenäinen Nato ja vielä hajanaisempi Euroopan unioni. Venäjä sen sijaan on saanut kootuksi rinnalleen tiiviin koalition sille myötämielisistä itäisen Euroopan ja Lähi-idän maista.

Asetelma on johtanut aseellisiin selkkauksiin Keski-Euroopassa ja Välimeren alueella sekä Atlantilla. Ollaan sodan, kenties jopa suursodan kynnyksellä.

Itämerellä on ollut lähes päivittäin erilaisia yhteenottoja, ja Venäjä on keskittänyt maajoukkojaan lähelle Suomen rajaa.

Venäjä tulkitsee Itämeren etupiirikseen. Maassa levitetään myyttiä, jonka mukaan Suomi on historiallisesti osa Venäjää. Suomen valtiojohto ja Bryssel esittävät Kremliin useita vastalauseita.

Venäjä ilmoittaa Natoon kuulumattoman Suomen olevan sille strategisesti avainasemassa sekä Itämeren ja Pietarin että osittain myös pohjoisten maa-alueiden näkökulmasta. Se lavastaa ”Mainilan laukaukset”, syyttää Suomea provokaatiosta ja aloittaa sotatoimet 30. marraskuuta 202X.

Mitä sen jälkeen tapahtuisi? Millainen sota uusi talvisota olisi?

Olisiko uusi sota välttämättä osa suursotaa?

Oppaaksi kuvitteellisen nykysodan maailmaan lähtee Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu. Hänen erikoisalojaan ovat operaatiotaito, taktiikka ja tulevaisuuden sotataito sekä venäläinen sotataito.

Koska talvisodan alkamisesta tulee 30. marraskuuta kuluneeksi 80 vuotta, tarkoituksena on vertailla silloisia tapahtumia Lännen Median hahmottamaan lähitulevaisuuden skenaarioon. Toiseksi osapuoleksi on luontevinta kuvitella iso itänaapuri, jota vastaan Suomi on käynyt kaksi sotaa. Ruotsi, Viro tai Liechtenstein eivät tuntuisi senkään vertaa uskottavilta.

Tilanne on päällä. Kuva on puolustusvoimien meneillään olevasta pääsotaharjoituksesta Kaakko 19:stä.
Tilanne on päällä. Kuva on puolustusvoimien meneillään olevasta pääsotaharjoituksesta Kaakko 19:stä.

Professori suhtautuu toimittajan hänelle esittelemään fiktiiviseen asetelmaan hieman epäilevästi.

– Erilaiset tulevaisuudenkuvat, kuten tässä esitetty, ovat hyödyllisiä ajattelun apuvälineitä. Oletettua lopputulosta olennaisempaa on kuitenkin tunnistaa tilannekuvaan vaikuttavia tekijöitä sekä niiden suhteita, hän toteaa.

Tässä tapauksessa Lalu muistuttaa, että Euroopan unionin jäsenmailla olisi velvollisuus auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Lisäksi Suomessa on yhä vallalla oletus, jonka mukaan meitä koskeva sotilaallinen konflikti olisi vääjäämättä osa suursotaa.

– Lähihistoria osoittaa, että niin ei välttämättä olisi. Jugoslavian hajoamissodat sekä Georgian ja Ukrainan sodat ovat olleet melko paikallisia, professori muistuttaa.

Muodostuisiko metsiin yhtenäisiä taistelurintamia?

Toinen yleinen käsitys on, että enää metsiin ei muodostuisi rintamia. Jos vihollinen hyökkäisi Suomeen, se iskisi strategisiin kohteisiin nopeasti ilmasta, ja maasotaa käytäisiin kaupunkien kaduilla ja rakennuksissa.

Petteri Lalu arvelee, ettei uuden sodan luonne silti välttämättä radikaalisti poikkeaisi 80 vuoden takaisista tapahtumista. Talvisota alkoi ilman sodanjulistusta rajuilla ilmapommituksilla.

Kaupunkiympäristö korostuisi uudessa talvisodassa. Kuva on puolustusvoimien meneillään olevasta pääsotaharjoituksesta Kaakko 19:stä.
Kaupunkiympäristö korostuisi uudessa talvisodassa. Kuva on puolustusvoimien meneillään olevasta pääsotaharjoituksesta Kaakko 19:stä.

– Ne tuovat ikävällä tavalla mieleen kuvat, joita jouduimme todistamaan Syyrian Alepposta vuonna 2016.

– Toisaalta mieliimme on piirtynyt kuvia talvisodan rintamalinjoista. Ne eivät vastaa silloisia sotatoimia kokonaisuudessaan. Yhtenäinen puolustuslinja syntyi oikeastaan vain Karjalankannakselle. Sen sijaan Laatokan ja Jäämeren välillä taistelut keskittyivät tiestön suuntaan.

Lisäksi professori muistuttaa, että rintamalinjoja on muodostunut nykyisissä sodissakin. Itä-Ukraina on yksi esimerkki.

Käytettäisiinkö pitkän kantaman ohjuksia?

Voimakkaat ilmaiskut olisivat talvisodassa 202X hyvin todennäköisiä. Lentokoneiden ohjusaseistuksen ohella hyökkääjällä olisi mahdollisuus laukaista kohteisiin pitkän kantaman risteilyohjuksia, ballistisia ohjuksia ja jopa hypersoonisia, meteoriitin tavoin moninkertaisella äänennopeudella lentäviä ohjuksia.

Petteri Lalun mukaan niiden käytön etuja ovat yllättävyys, torjunnan vaikeus ja hyökkääjän vähäinen tappioriski. Ne ovat kuitenkin hyvin kalliita, eikä niitä ole toistaiseksi paljon. Siksi ainoastaan Yhdysvalloilla on resursseja risteilyohjusten massamaiseen käyttöön.

– Toisaalta Saudi-Arabian lennokki-iskut todistivat, että alivoimainenkin toimija voi tehdä onnistuneen ilmahyökkäyksen.

– Lennokkeja käytettäisiin uudessa sodassa aivan varmasti. Ne ovat tätä päivää erityisesti taistelukentän tiedustelussa, valvonnassa ja tulenkäytön johtamisessa. Käytössä on myös itsenäiseen taisteluun kykeneviä lennokkeja. Seuraava askel on todennäköisesti autonomisesti toimiva taistelulennokki tai niiden parvi.

Entä se paljon puhuttu kybersota?

Talven 1939–1940 pommituskartta osoittaa Neuvostoliiton keskittäneen ilmaiskujaan rautateihin ja niiden risteysasemiin. Petteri Lalun mukaan sähköinen tiedonvälitys ja sähköntuotanto olisivat nyt samankaltaisia kohteita. Yhteiskuntamme on niistä riippuvainen.

Tässä yhteydessä maallikon mielikuvitus lähtee helposti remesmäiselle kyberlaukalle. Eikö näiden aikojen visio ole, että ensitöikseen Venäjän kaltainen toimija pakottaisi modernin yhteiskunnan polvilleen hakkeroimalla vesilaitokset, sähkölaitokset, sairaalat ja valtion tietojärjestelmät?

– Reaalimaailman näyttö yhteiskuntaa laajasti lamauttavasta kyberiskusta puuttuu, Lalu vastaa.

– Sellainen on hyvin vaikea toteutettava. Eri asia ovat yksinkertaiset palvelunestohyökkäykset verkossa kaikkien näkyvillä oleviin palvelimiin, mutta räätälöidymmät iskut vaativat pitkälle menevää tiedustelua. Lisäksi niiden toteuttaminen olisi kertaluonteista. Kun haavoittuvuutta kerran käytettäisiin, mahdollisuus tukittaisiin.

Silti Lalu pitää selvänä, että tositilanteessa joitakin järjestelmiä kaatuisi ainakin väliaikaisesti.

Partio lähestyy kohdetta. Kuva on puolustusvoimien meneillään olevasta pääsotaharjoituksesta Kaakko 19:stä.
Partio lähestyy kohdetta. Kuva on puolustusvoimien meneillään olevasta pääsotaharjoituksesta Kaakko 19:stä.

Merivoimat eivät olleet ratkaiseva tekijä 80 vuotta sitten.

Sittemmin kansainvälisen kaupan ja liikenteen määrä on kasvanut tuhatkertaiseksi, ja kuljetukset tapahtuvat pääosin meriteitse. Nyt Itämeri ja varsinkin Suomenlahti ovat maailman vilkkaimmin liikennöityjä merialueita.

– Konfliktitilanteessa omien kuljetusten suojaaminen ja vastustajan kuljetusten estäminen ovat useimpien valtiollisten toimijoiden tavoitteena, Petteri Lalu toteaa.

– Suojaamistehtävät edellyttävät pitkäaikaista läsnäoloa merellä ja selittänevät Suomen alushankkeiden kokoluokan kasvua.

Paljonko kuolisi, paljonko haavoittuisi?

Kotirintaman siviilejä talvisota 1939–1940 koetteli rajaseutujen ulkopuolella lähinnä ilmasta. Petteri Lalu korostaa Neuvostoliiton syyllistyneen silloin sotarikoksiin pommituksilla, jotka eivät erotelleet sotilaita ja siviilejä.

– On vaikeaa arvioida, mikä tilanne olisi mahdollisessa uudessa sodassa. Suomi on joka tapauksessa sitoutunut sopimuksiin, joissa siviiliväestö on kielletty hyökkäyskohde.

– Jos vertailukohdaksi otetaan Ukrainan sota, siellä on kuollut viiden vuoden aikana noin 13 000 ihmistä. Tappiot ovat keskittyneet osapuolten taistelukosketuslinjaan ja sen lähialueisiin.

Sotilasprofessorin mukaan tappioiden määrään vaikuttaa taistelujen kiivaus. Puolustajalle paras keino vähentää kiivautta on aiheuttaa hyökkääjälle sietämättömiä tappioita. Talvisodassa se onnistui. Suomalaisia sotilaita kaatui tai katosi 24 000. Puna-armeijan tappiot olivat peräti 128 000 henkilöä.

Nykyajan taisteluvälineet ovat joka tapauksessa huomattavasti aikaisempia ulottuvampia, tarkempia ja tuhovoimaisempia.

Puolustusvoimien kaatuneiden huollon oppaan mukaan maavoimien taisteluosaston vuorokausitappiot voivat olla kiivaassa taistelussa jopa 20 prosenttia. Kaatuneita menetetyistä taistelijoista on arvion mukaan 20, haavoittuneita 60 ja kadonneita 10 prosenttia.

Syntyisikö uusi talvisodan henki?

Sota tarkoittaa paljon muutakin kuin aseellisia yhteenottoja. Se on muun muassa henkinen tila ja tahtojen taistelu sekä ääriolojen politiikan, diplomatian ja informaatiovaikuttamisen alusta.

Yksi talvisodan selviytymistarinan selittävistä tekijöistä on Suomen kansan poikkeuksellisen voimakas ja yhteinen tahto puolustaa omaa maata ja sen elämäntapaa. Sisällissodassa kaksi vuosikymmentä aikaisemmin toisiaan vastaan taistelleet kansalaiset jakoivat saman tahdon.

– Meitä mahdollisesti uhkaavassa uudessa sodassa hyökkääjä pyrkisi tietenkin murtamaan kansallista henkeä. Se tapahtuisi menetelmillä ja välineillä, jotka ovat huomattavasti tehokkaampia kuin talvisodan lentolehtiset, Petteri Lalu pohtii.

– Silti uskon ja toivon, että vastaava tahtotila syntyisi myös nykyisessä yhteiskunnassa.

Onko Suomi varautunut riittävän hyvin?

Yleisten uskomusten joukkoon kuuluu kaiken edellä mainitun ohella oletus, jonka mukaan Suomen puolustusvoimat ei ole riittävästi varautunut nykyaikaiseen sodankäyntiin.

Takaraivossa piilee käsitys, jonka mukaan puolustusvoimat uskoo sotaa käytävän nytkin pääosin perinteisin asein metsissä. Siellä ryömittäisiin soilla ja rynnäköitäisiin kankailla. Männiköihin kaivettaisiin juoksuhautoja ja rakennettaisiin korsuja, joissa miehet löisivät korttia, laulaisivat puolituhmia ralleja ja veistelisivät puu-ukkoja.

Petteri Lalun mielestä uskomus puolustusvoimien "vanhanaikaisuudesta" ei pidä sellaisenaan paikkaansa. Täysin vailla pohjaa se ei kuitenkaan ole.

– Nykyaikainen sodankäynti pitää sisällään eri vuosikymmeninä ja jopa vuosisatoina kehitettyjä toimintaperiaatteita ja taisteluvälineitä, hän muistuttaa.

Sotilaspoliisit suorittavat kiinnioton. Kuva on puolustusvoimien meneillään olevasta pääsotaharjoituksesta Kaakko 19:stä.
Sotilaspoliisit suorittavat kiinnioton. Kuva on puolustusvoimien meneillään olevasta pääsotaharjoituksesta Kaakko 19:stä.

Ympäristöllä on tässä katsannossa suuri merkitys. Kun Suomea silmäilee lentokoneesta, näkee hyvin metsäisen maan.

– Pääosa nykyisistä varusmiehistä on kuitenkin kotoisin kaupungeista ja taajamista. Heillä on luonnollinen kyky liikkua ja toimia rakennetuilla ja keskuslämmitetyillä alueilla, professori toteaa.

– Siksi osa puolustusvoimien niin sanotusta metsäkoulutuksesta keskittyy oman toimintakyvyn ylläpitämiseen ilman rakennusten antamaa sääsuojaa, oli sitten kyse pakkasesta, sateesta tai helteestä.

Kaupunkisodankäyntiin erikoistuvat sotilaat harjoittelevat näiden perustaitojen jälkeen myös urbaaneissa ympäristöissä: metroissa, tunneleissa, teollisuusalueilla ja esikaupungeissa ilmatorjunnalle soveltuvilla tuliasema-alueilla.

– Eurooppalaisittain Suomella on varsin vahvat oman maan puolustukseen räätälöidyt puolustusvoimat, Lalu tiivistää.

Pääsotaharjoitus Kaakko 19 on käynnissä juuri nyt

Paljon vettä on virrannut Kollaanjoessa sitten talven 1939–1940. Moni asia on muuttunut, esimerkiksi ilmasto. Talvisodassa pakkasta oli ajasta ja paikasta riippuen peräti 40 astetta ja metsissä lunta niin paksusti, että keskivertojermu upposi hankeen vyötäisiään myöten.

Torstaina 28. marraskuuta 2019 Helsingin Roihupellossa sataa sen sijaan vettä. Lämpömittari näyttää 4 astetta plussaa.

"Tule ulos sieltä autosta heti!" Kuva on puolustusvoimien meneillään olevasta pääsotaharjoituksesta Kaakko 19:stä.
"Tule ulos sieltä autosta heti!" Kuva on puolustusvoimien meneillään olevasta pääsotaharjoituksesta Kaakko 19:stä.

Meneillään on puolustusvoimien pääsotaharjoitus Kaakko 19. Helsinki on maavoimien taistelualueen läntisintä reunaa, ja sotilaspoliisit harjoittelevat siellä kaupunkisodankäyntiä sekä kiinniottoja.

Viikonlopun laajemmat operaatiot yhteensä 12 000 henkilön harjoituksessa sijoittuvat sen nimen mukaisesti Kaakkois-Suomeen, juuri sinne, mistä Neuvostoliiton johtajat 80 vuotta sitten uskoivat punasotilaiden marssivan Suomen pääkaupunkiin.

Eivät marssineet. Kannas ja Kollaa kestivät, vaikka tiukoille se otti.

Harjoitusta leimaa reilu tekemisen meininki

Jos Roihupellon actionista voi jotakin päätellä, niin helposti Suomea ei näinäkään aikoina valloitettaisi. Toiminta vaikuttaa tehokkaalta, varustus nykyaikaiselta ja käskytys ammattimaiselta.

Huutoa ja karjumista on paljon, mutta se kuuluu kiinniottotilanteissa asiaan: "Tule heti ulos autosta!"

Muutoin harjoitusta leimaa reilu tekemisen meininki. Tauoilla miehet ja naiset keskustelevat älypuhelimista, somevideoista ja Twitteristä sekä goretexistä. Nekin olisivat osa modernia sotaa.

Suuria pääsotaharjoituksia järjestetään Suomessa joka toinen vuosi. Tällä kertaa noin puolet osanottajista on varusmiehiä ja puolet reserviläisiä. Kaikki ovat kotimaasta.

Ilmavoimista Kaakko-harjoitukseen osallistuu muun muassa Hornet-hävittäjiä ja helikoptereita. Ne toimivat koko Etelä-Suomen alueella.

Merivoimista mukana on rannikkojoukkoja ja rannikkotykistöä sekä kymmenen taistelualusta ja joukko tukialuksia. Laivastojoukkojen toiminta-alueeseen kuuluu Suomenlahden lisäksi myös Saaristomerta.

Skenaario on Lännen Median laatima.
Skenaario on Lännen Median laatima.
Skenaario on Lännen Median laatima.
Skenaario on Lännen Median laatima.
Skenaario on Lännen Median laatima.
Skenaario on Lännen Median laatima.