Nyt saa jo lopettaa spekuloinnit, voidaanko mahdollisesti jakamatta jääviä mäkihypyn ja yhdistetyn MM-mitaleja jakaa maailmancupien yhteydessä.
"Asiasta on kyselty ja keskusteltu mäkimontussa paljon. Mutta säännöt ovat yksiselitteiset: kisat päättyvät ohjelman mukaan. Jos jokin laji on jouduttu perumaan, korvaavia ratkaisuja ei myöhemmäksi voida etsiä", Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) mäkikomitean puheenjohtaja Jouko Törmänen sanoo.
Törmänen on samaa mieltä valmentajien kanssa siitä, että tuuliverkoilla puuskia olisi voitu lieventää olennaisesti.
"Jestedin suurmäki tarvitsisi alhaalta katsoen vasemmalle ja normaalimäki oikealle puolelle tuuliverkon, se on selvä. Mutta tuollaisiin asioihin tahtoo rahaa löytyä kaikkein viimeisimmäksi joka puolella maailmaa. Eli ei auta toivoa kuin parempia kelejä, vaikka ennusteet eivät kovin lohdullisia olekaan."
Törmänen kiittelee mäen kunnostajia valtavasta urakoinnista.
"Oli melkoinen ihme, että järjestäjät kaivoivat suurmäen esiin ja erinomaiseen kuntoon aivan aikataulun mukaan. Kisojen ja harjoitusten aikana puhallinmiehet ovat tehneet hyvää jälkeä. Nyt keli on muuttunut märemmäksi: jos lunta sataa, tarvitaan harjoja."
Liikennekaaokselle ei olisi ollut ihmeitä tehtävissä. Jestedin mäet sijaitsevat luonnonsuojelualueella, joten uusien teiden rakentaminen on aina kovan työn takana.
"Aina voi jossitella. Mutta kokonaisuutena täällä mäkimontussa ollaan kohtuullisen tyytyväisiä", mäkihypyn korkein luottamusmies Törmänen totesi.
Valmentajilta sen sijaan riittää kritiikkiä. Kärkevimmästä päästä on yhdistetyn päävalmentaja Kimmo Savolainen, jonka mielestä Jestedin liikenne on täysin sekaisin, kopit surkeat -- eikä lumipuhaltimilla tee mitään.
"Täysi katastrofi joka kerta. Ja jurykin vaivautuu paikalle vasta puoli tuntia ennen harjoitusten alkua kertomaan, että hypätä voidaan. Joukkueet sinkoavat vasta sitten kämpiltä mäkeen hirmu kiireellä. Mutta kun on kuulemma vain harjoitukset", Savolainen puhisee.
Mäkihypyn päävalmentaja Janne Väätäinen on kokeneempana mäkien kulkijana hieman varovaisempi lausunnoissaan.
"Täällä on kaikki aina vähän keskeneräistä, on ollut siitä saakka kun 1994 maailmancupissa ensi kerran Liberecissä kävin. Pahinta on se, ettei tuuliverkkoja liene edes mietitty rakennettaviksi."
"Mutta jos olisi loistavat olosuhteet ja aurinko paistaisi lämpimästi kuten Saksassa ja Itävallassa, kukaan ei valittaisi yhtään mistään. Fiilis tulee aina sen mukaan. Sapporossa oli loistavat olosuhteet, Torinossa taas kaikki italialaiseen tapaan yhtä kaaosta"; Väätäinen naureksii.
Mäkijoukkueen pelastus Liberecissä on omat autot.
"Muuten ei tulisi mitään. Mäkeen ei pääsisi kuin monen mutkan kautta."