Kansallisuus ja kansainvälisyys, ne eivät ole mitään yksinkertaisia asioita, eivät myöskään kulttuurissa. Viime tiistain Kalevan Japania käsitelleessä ulkomaanartikkelissa mainittiin maan omaperäinen populaarikulttuuri, joka on viime vuosikymmeninä lyönyt itsensä läpi länsimaissa. Japanilaisen kulttuurin omaleimaisuuden perustaksi todettiin maan pitkä historiallinen eristyneisyys muusta maailmasta.

Tässäpä onkin kiperä kohta nykyihmiselle, varsinkin kulttuurisellaiselle, jolle mahdollisimman suuri kansainvälisyys on paras mahdollinen hyve. Vaikka tietyt perusihmisyyden elementit yhdistävät joka maailmankolkkaa, kulttuureilla on sitä paremmat mahdollisuudet muotoutua omanlaisikseen, mitä vähemmän ne ottavat vaikutteita muilta.