Luulisi että rocktähdillä on varaa ostaa oikea kitara, jottei tarvitse rämpytellä tyhjää eli niin sanottua ilmakitaraa. Mutta asia ei ole noin yksinkertainen. Ilmakitaroinnissa on oma, liki vastustamaton viehätyksensä, on useakin rokkistara tunnustanut.
Olemattoman kitaran vetovoimasta antaa todisteita tuore dokumenttielokuva. Filmillä Led Zeppelinin kitarakuningas Jimmy Page innostuu rymistämään ilmakitaraa, kun hän kuuntelee Link Wrayn takavuosien instrumentaalihittiä Rumblea.
Pagen ilmakitaralla iskemät riffit nähdään filmillä nimeltä It Might Get Loud. Elokuvan ohjasi David Guggenheim, jonka tunnetuin työ käsittelee sekin tavallaan ilmaa -- hän ohjasi Al Goren Epämiellyttävä totuus -ilmastodokumentin.
It Might Get Loud sai ensi-iltansa äskettäin Berliinin elokuvajuhlilla. Leffassa on houkuteltu yhteiseen jammailuun kolmen sukupolven kitaraässät: Pagen kera -- oikeilla kitaroilla -- soittavat U2-megabändin The Edge ja The White Stripesin Jack White.
-- Yritimme pestata neljänneksi Jimi Hendrixin, mutta häntä ei saatu nyt mukaan, lohkaisee ohjaaja Guggenheim.
Dokkarifilmi myös osoittaa, että joidenkin rokkistarojen makuun ilmakitara on liian rahvaanomainen.
-- On joitakin varhaisten punk-aikojeni juttuja, joista yhä pidän kiinni. Ilmakitara ei kuitenkaan ole yksi niistä, muotoilee The Edge.
Ilmakitara jopa lopettaa sodat
Monia musadiggareita varmasti kiinnostaisi nähdä, miten Jimmy Page tai joku muu oikea rokkistara pärjäisi Ilmakitaransoiton MM-kisoissa. Vielä ei kukaan kansainvälinen rocktähti ole uskaltautunut kilpailuun mukaan.
Ilmakitaran MM-kisathan ovat nostaneet Suomen -- tarkemmin sanoen Oulun -- lajin maailmankartan johtopaikaksi.
Ilmakitaransoiton MM-kisat mitellään vuosittain Oulun musiikkivideofestivaaleilla. MM-kisa perustettiin 90-luvun puolivälissä. Nykyään kansallisia osakilpailuja tilutetaan ympäri maailmaa.
-- Sodat loppuisivat ja kaikki pahat asiat kaikkoaisivat, jos kaikki maailman ihmiset soittaisivat ilmakitaraa, kuuluu lajin MM-kisojen ylevä ideologia.