Oulu-osasto siirretään keväällä todennäköisesti Oulun kaupunginsairaalaan.
Osastolla on 28 paikkaa, joten kaupunginsairaalasta joudutaan siirtämään saman verran potilaita muualle. Siirto ei koske sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita vaan vanhuksia, jotka jonottavat sairaalassa hoivapaikkaa tai palvelukotipaikkaa.
Palvelukotipaikkaa kaupunginsairaalassa odottavat muuttavat Hollihaan valmistumassa olevaan palvelukotiin, ellei heille ole sitä ennen järjestynyt muuta paikkaa.
Väliaikainen ratkaisu
Hoivapaikkaa jonottavista 20 sijoitetaan todennäköisesti lisäpaikoille kaupungin omiin laitoksiin: Tuirankartanoon, Intiön hoivakotiin, Lassintaloon, Ylikiimingin Päivölään ja Hiiroseen.
Oulu-osaston siirrosta ja potilasjärjestelyistä päätetään ensi torstaina Oulun sosiaali- ja terveyslautakunnassa.
Sijoitus lisäpaikoille tarkoittaa sitä, että yhden ja kahden hengen huoneisiin tulee ylimääräinen potilas. Vanhustyön johtaja Anna Haverinen myöntää, että ahdasta tulee olemaan. Ratkaisu on vain väliaikainen niin kauan, kunnes Rajakylän hoiva valmistuu.
Sijoittamalla vanhukset kaupungin omiin laitoksiin he kuitenkin ovat hoidossa kaupungin rajojen sisällä. Haverisella on vielä hyvässä muistissa parin vuoden takainen kiivas keskustelu vanhusten Muhokselle siirrosta.
Toinen, Haverisen mielestä paljon huonompi vaihtoehto, on järjestää paikoista kilpailutus. Jo pelkkä aikataulu tulee vastaan, eikä yksityisillä palveluntarjoajilla toisaalta välttämättä ole tarjota sellaista osaamista, mitä hoivahoidossa vaaditaan. Tilat saattaisivat kyllä olla väljemmät, huomauttaa Haverinen.
"Hoivahoidossa vanhukset hoidetaan kuolemaan asti. Loppuvaiheessa hoitohenkilökunnalta tarvitaan enemmän kuin pelkkää huolenpitoa ja sitä osaamista meidän omalla toiminnalla on. Vältytään myös siltä, että vanha ihminen joudutaan siirtämään vielä viimeiseksi sairaalaan."
Kaupunginsairaalan palvelujohtaja Arto Lamberg muistuttaa, että jo nyt pitkäaikaishoidossa on käytössä 19 lisäpaikkaa eri laitoksissa eli vastaavia huonejärjestelyjä on jo tehty. "Jos lautakunta nyt tälle linjalle lähtee, tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että asukkaita tulee 2-3 lisää osastoa kohti."
Väistämättä ahdasta
Sekä Lamberg että Haverinen myöntävät, että ahtaus tietää väistämättä ylimääräistä sählinkiä päivittäisissä hoitotilanteissa. Apuvälineiden kanssa on hankala liikkua ja sänkyjä joudutaan kääntelemään pesulle lähdettäessä. Omaiset voivat kokea vierailut hankalaksi, kun huoneessa on useampia asukkaita. "Osastoilla on kyllä valtavan hyvät yhteiset tilat, joihin voi mennä sängyn kanssa, jos ei haluta olla huoneissa", huomauttaa Haverinen.
Jonottajat ovat kaupunginsairaalassa ylipäätään täysin väärässä paikassa. Jos heidät saadaan siirrettyä jonnekin muualle, pystyisi kaupunginsairaala hoitamaan paremmin niitä potilaita, joita varten se on perustettu. Tilanne kohenisi esimerkiksi niitten potilaiden kohdalla, jotka nyt on lähetetty yhteispäivystyksestä ympäri maakuntaa saamaan lyhytaikaista kuntoutusta.
Potilaiden siirto lisäpaikoille tietää samalla sitä, että kaupunginsairaalasta siirtyy heidän mukanaan henkilökuntaa muihin laitoksiin. "Emme siis lähde tässä esityksessä siitä, että asukkaita hoidetaan pienemmällä henkilöstömitoituksella", toteaa Lamberg.
Oulu-osaston siirto henkilökuntineen vähentää kaupunginsairaalan työntekijätarvetta. Osaavaa henkilöstä ei kuitenkaan haluta päästää pois, varsinkin kun sitä parin vuoden päästä Rajakylän hoivan valmistuttua tarvitaan vielä lisää.
