Kirjoittaja (tähän tulee vielä jotain...)
Merikosken lukion oppilaille kehitysmaiden suuri määrä maailman valtioiden joukossa oli yllätys. Kuusi lukion oppilasta määritteli selkeimmin kehitysmaiksi Afrikan valtiot ja niitä kuvaavaksi piirteeksi heikon talouden. OECD:n kehitysapukomitea DAC luokittelee maailman noin 200 valtiosta suurimman osan kehitysmaiksi.
Mikko Mäkäräinen, 19, Elina Nieminen, 17, Kati Marttinen, 17, Tuure Savuoja, 18, Karoliina Salo, 17 ja Eeva Hannila, 18, antoivat esimerkeiksi kehitysmaista Afrikan valtioiden ohella Lähi-idän, tsunami-alueet ja Aasian valtiot. Heikon talouden lisäksi kehitysmaan määritelmissä tulivat esille huono terveydenhuolto ja elintaso.
"Tuotanto painottuu alkutuotantoon, ihmisoikeustilanne on huono, sosiaaliset palvelut ovat retuperällä, köyhyyttä on paljon eikä elintaso ole muutenkaan hyvä", Savuoja listaa kehitysmaiden piirteitä.
Hannilan mielestä kehitysmaissa jokapäiväinen elämä on kamppailua. "Joka päivä joutuu miettimään, miten selviää. Elintasoerot ovat suuret, eikä niissä ole Suomen kaltaista verotusta, jotta peruspalvelut olisi turvattu.
Esimerkkejä kehitysmaista lukiolaiset perustelivat sillä, että yleisen käsityksen mukaan Afrikan maat ovat kehitysmaita. Viimeaikaiset poliittiset ja uskonnolliset levottomuudet sekä luonnonkatastrofit selittivät myös maan joutumista kehitysmaiden listalle.
Kehitysmaiden nähtiin eroavan Suomesta terveydenhuollossa ja elinkeinorakenteessa sekä ihmisoikeuksissa ja sananvapaudessa.
"Suomessa on hyvä terveydenhuolto. Elinkeinorakenne on palvelusektorille painottunut, kun se kehitysmaissa puolestaan nojaa enemmän maanviljelyyn", Nieminen toteaa. Marttisen mukaan kehitysmaissa ei ole Suomen kaltaisia valtion tukijärjestelmiä.
Maailmanpoliittisesti kehitysmaat nähtiin yhtäältä heikossa asemassa, toisaalta terrorismi ja ydinaseilla uhkailu tuovat vaikutusvaltaa myös kehitysmaille.
"YK:ssa niillä on ehkä joitain vaikutusmahdollisuuksia, mutta toisaalta YK:lla ei ole ollut kovin suurta vaikutusvaltaa viime aikoina", Savuoja kertoo. Hannila näki Irakin ja Kuuban erityisesti Yhdysvaltoja uhkaavina maina.
Oppilaat nimesivät parinkymmenen maan joukosta ne maat, jotka heidän mielestään ovat kehitysmaita. Puolet oppilaista tiesi kehitysmaiksi otsikoissakin olleet Afganistanin ja Thaimaan. "Afganistan on ollut uutisotsikoissa ja sieltä on näytetty sitä tilannetta, joka ei hyvältä vaikuta", selittää Mäkäräinen.
Yleisimmin kehitysmaaksi nimettiin Brunei, joka ei kuitenkaan OECD:n eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö listalle kuulu. Toisaalta kukaan ei nimennyt meille tutumpia Egyptiä ja Turkkia, jotka löytyvät listalta. Myös ainoa listalle kuulumaton Afrikan maa, Libya nimettiin kehitysmaaksi, koska se sijaitsee Afrikassa.
Koulussa kehitysmaista on puhuttu historian, yhteiskuntaopin, maantiedon, biologian, uskonnon ja terveystiedon tunneilla. Käsittelyssä ovat olleet muun muassa maiden bruttokansantuote ja se, miten maat ovat ajautuneet kehitysmaan asemaan.
"Terveystiedon tunnilla meillä oli afrikkalaisia nuoria puhumassa HIV:stä ja AIDS:ista, ja samalla puhuttiin myös yleisistä elinoloista Afrikan maissa", Salo kertoo.
Annamaria Marttila