Lukemisella on positiivinen vaikutus muun muassa sanavarastoon, kieliopin oppimiseen, stressiin ja muistiin. Tämä hyvien asioiden litania ei kuitenkaan usein ole ensimmäinen ajatuksemme lukemisesta. Usein ajattelemme pitkää romaania, joka oli pakko lukea ja jonka loppujen lopuksi korvasimme elokuvan katsomisella.
Mieleen saattavat myös palata ne pitkät oppikirjojen tekstit, joita oli pakko päntätä. Mielikuva lukemisesta on siis uuvuttava urakka.
Elämme maailmassa, joka on täynnä tekstejä, joista osa on todella vaikea ymmärtää. Kukapa ei olisi kamppaillut esimerkiksi Kelan tekstien kanssa. Olemme siis usein tekemisissä viranomaisten vaikeaselkoisten, oppikirjojen puuduttavien ja kaunokirjallisuuden koukeroisten tekstien kanssa. Ei ole ihme, jos lukeminen ei kiinnosta. Lisänä on vielä yhteiskunta, jossa elämän tarkoitus on kaiken suorittaminen. Onko meillä edes aikaa lukemiselle?