Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, se on tosi ja tiedossa oleva fakta. Kuitenkin nykyiset hoitovastuuorganisaatiot supistavat muun muassa hoitajien ja hoitopaikkojen määrää vanhushoidoista. Miksi näin? Vanhukset ja hoitopaikkojen tarve lisääntyy.
Kalevassa 5.11. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen uusi puheenjohtaja Sirkka-Liisa Mikkonen peräänkuuluttaa lisää yhteisöllistä asumista vanhuksille. Suurta huolta Mikkosen mukaan aiheuttavat yksin asuvat vanhukset, jotka eivät osaa tai kykene lähtemään asioille ja harrastuksiin, ja ovat ehkä digitaidottomia.
Mikä avuksi? Tietokone kotiin ja tukiopetustako vanhukselle, joka ei sormistaan ehkä kykene, eikä ole koskaan konetta käytellyt. Digiapu lie sopii joillekin, ei likikään kaikille.
Avustava ihminen avuksi? Vastuullinen hoitajahenkilö, joka käy kotona, auttaa, vie ulos, käy kaverina kaupassa, on turvana ja tukena. Ei niin kuin nykykäytäntö, joka läheltä seuranneena näyttäytyi niin, että vaihtuvat henkilöt, 4–5 per päivä, tulevat omilla avaimillaan kotiisi. Pikapiipahdus ja äkkiä pois.
Kyllä tietyssä tilanteessa ihmisen tulee saada hoitopaikka, jossa on turvaisaa olla. Lisukkeena kuntoutusta, seurustelua, hoivaa ja välittämistä, ihminen ihmiselle.
Mikkonen toivoo, että "asioita pitäisi voida käsitellä kiihkottomasti ja etsiä uusia ratkaisuja. Aina on vaihtoehtoja."
Nykyisenä työttömyysaikana sitä miettii, miksi ei sieltä löytyisi koulutettavaa hoiva-apua? Löytyisikö auttajia?
Mitä yhteisöllinen asuminen sisältäisi? Mielestäni oman mielipiteen ilmaisuun tulee olla oikeus ikään katsomatta. Haluanko niin sanottuun "kolhoosiasumiseen", vai kaipaanko omaa rauhaa, hoitajaa, paikkaa, jossa saisin arvokkaasti olla ja asustaa elämäni loppumetrit. Siitähän on kyse. Pitää kuulla ja kuunnella!
Vanhenevilla, maatamme uutterasti rakentaneilla ihmisillä tulee olla arvoisensa vanhuudenturva. Lääkäreitä ja hoitohenkilöstöä tulee olla tarpeeksi ja saatavilla. Ei supistaen, vaan tarpeisiin nähden laajentaen, koska tarvetta tuntuu olevan.
Jokainen meistä ikääntyvistä ansaitsee parasta! Empatiakykykin lie kunnioitettava arvo itse kullekin
Pirkko Liikanen
Oulu