Elämä on juhla -esitys Teatteri Riossa, Hallituskatu 11, keskiviikkona ja
torstaina kello 19. Liput 16/18 euroa.
Raahelaisen Zen Cafén keulahahmo Samuli Putro, 38, julkaisi reilu kuukausi sitten ensimmäisen soololevynsä Elämä on juhla. Levyllä Putro repii keski-ikäisten elämää auki niin yksityiskohtaisesti, että heikkohermoisempia hirvittää.
Kun Zen Cafén menestys lähti kiitoon noin kymmenisen vuotta sitten, ovat suomalaiset sen jälkeen pitäneet heitä hellävaroin kansakunnan kaapin päällä, uskollisesti. Nyt näyttää siltä, että Samuli Putro on itse laskemassa itseään varovasti takaisin maanpinnalle.
Laskeutuminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Putron uunituore levy singahti ilmestyttyään Suomen virallisen listan ykköseksi.
Listasijoitus paljastettiin "suorassa" lähetyksessä TV1:n Musiikki-tv
-ohjelmassa.
"Taisi se juontaja Heta Hyttinen tietää, etten ollut ihan mukana. En nimittäin etukäteen tajunnut, että sijoitus ilmoitetaan siinä haastattelun yhteydessä. Se oli keskellä päivää", Putro muistelee.
Ja Putron reaktiohan tuli siis suoraan nauhalle. Hän oli kuin ällikällä lyöty, vähintäänkin iloisesti yllättynyt. Hänen suustaan pääsi vain sanapari: no vittu.
"Ei soololevyn menestys ollut minulle itsestäänselvyys. Olen saanut muuten tuosta ohjelmasta paljon palautetta. Erityisesti sellaista, joissa ihmisten mielestä reaktioni oli aitoudessaan ihastuttava. Olen ihminen siis minäkin", Putro
myhäilee.
Vaikka Samuli Putro on aina otettu mediassa avosylin vastaan, on naistenlehtien sivulta ollut turha etsiä nytkään parisuhdehaastatteluja.
Tämä on sinänsä kummallista, sillä kun Putron soololevyä kuuntelee, tuntuu siltä, että vauvakuume, lapsettomuus, kuolemanpelko ja rouvan krapulapäivät ovat Putrollekin arkipäivää siinä missä muillekin.
Putron elämänkumppani, kuvataiteilija Terike Haapoja on lisäksi kuvannut levyn kansikuvat ja ollut mukana alusta asti ideoimassa ja rakentamassa Elämä on
juhla -kiertuetta.
"Niinpä niin, sellaiselle vaatekaappiesittelylle ei todellakaan ole tarvetta. Ainahan toimittajat voi johdatella puhumaan jostakin muusta", Putro muotoilee viisaasti.
Alunperin Putro ei ollut varma, haluaako hän tehdä edes uutta äänilevyä. Uusia, omia biisejä syntyi Berliinissä jo vuonna 2007, mutta säveltäjää itseään kiehtoi niiden esittämisen maagisuus ja ainutlaatuisuus. Nyt kaksi asiaa on yhdistynyt, mutta ne molemmat elävät omaa elämäänsä. Elämä on juhla -levy ja konsertti eivät mene yksi yhteen.
Elämä on juhla -esitys, jonka tiimoilta Putro siis tulee Ouluun, on yhdistelmä Putron laulua, Terike Haapojan ja suunnittelija Tuomas Norvion videoita ja valoja.
Ne, jotka ovat esityksen jo nähneet, kertovat, että tilaisuudessa saa sekä itkeä että nauraa, ja kaikki tuo onnistuu yllättäen ilman
viinaa.
Suurin osan esityksen biiseistä on koottu levylle, mutta konsertissa jotain jää pois ja jotain tulee tilalle. Meininki on mies ja kitara.
Kaukana on Zen Cafén eli Kahvilan, kuten Putro itse nimittää, hurja lataus ja heilunta. Elämä on juhla -esityksessä pieni on suurta.
"Ennen esitystä minua jännittää ihan älyttömästi. Mies ja kitara -yhdistelmä on niin herkkä. Ja keikan jälkeen, esitysaikahan on suhteellisen aikainen eli kello 19, olo on todella irrallinen. Sieltä laskeutuminen kestää aikansa, ja en ole ihan vielä keksinyt idioottivarmaa keinoa, miten sen hoitaisi. Perinteinen viina toimisi kyllä",
hän nauraa.
"Eli todella tiedän nyt miltä teatterilaisista tuntuu", Putro jatkaa.
Onko taiteilija itse sitten helpottunut, kaiken positiivisen palautteen, hienon listasijoituksen ja konserttimenestyksen jälkeen?
"No en! Vasta sitten kiirastorstain jälkeen helpottaa", hän parkaisee.
Oulun-esityksen jälkeen kolmihenkinen taiteilijaryhmä matkaa Turkuun pääsiäisviikolla.
"Sen kun saamme ohi, niin mahtavaa. Seuraavaksi suunnitelmissa on jokin kesäfestivaali, jossa esitys toimisi telttatiloissa."