Hirsirakentamisen kulta-aika Suomessa sijoittuu sadan vuoden taakse. Menneisyydestä on yhä hyötyä, sillä hirttä ei täällä unohdettu missään vaiheessa. Kun Ruotsissa hirsirakentamisen taito hiipui miltei kokonaan 1900-luvulla, Suomessa siirryttiin rakentamaan hirsikesämökkejä.
”Ensimmäiset yhä toiminnassa olevista hirsirakennuksia valmistavista yrityksistä perustettiin jo 1950-luvun lopulla. 1990-luvulle asti päätuotteina olivat kotimaassa lomarakennukset”, alan johtavien yritysten edunvalvontajärjestö Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen kertoo.
Hirsitalojen markkinaosuus on kasvanut tasaisesti. Nykyisin joka neljäs omakotitalo on hirsirakenteinen. Tämä johtuu Romppaisen mukaan siitä, että yritykset ovat panostaneet tuotekehitykseen ja arkkitehtuuriin.
”Enää hirsiomakotitalo ei näytä mökiltä.”
Hirsi kiinnostaa asiakkaita ympäristösyistä. Massiivipuu toimii hiilivarastona ja on terveellinen asumisympäristö.
”Hirsi on löydetty paremman sisäilman toivossa. Pudasjärvelle rakennettiin Suomen ensimmäinen hirsipäiväkoti ja -koulukeskus. Parhaillaan Suomessa on työn alla yli 50 julkista hirsirakennushanketta”, Romppainen kertoo.
Robottitekniikka hirsityöstöön
Haapavetinen Timber-hirsi on nähnyt alan muutokset 25 vuoden aikana. Toimitusjohtaja Onni Timlin perusti yrityksen puhtaasti viennin varaan tekemään saunoja Saksaan. Nykyään tilanne on toisinpäin: painotus on kotimaassa ja omakotitaloissa.
”Vuodet ovat olleet tiukkoja. Positiivisen tuloksen saavuttaminen on ollut kovan työn takana”, Timlin muistelee.
Timber-hirsi on menestynyt kustannustehokkuudella ja pysymällä ajan hermolla. Kun markkinoiden muutoksiin reagoi nopeasti, on helpompi pärjätä. Siksipä yrityksellä on suunnitteilla iso hanke, jota alalla ei ole aiemmin nähty. Timber-hirsi aikoo tuoda hirsityöstön uudelle teknologiselle tasolle.
”Suunnittelemme robottitekniikkaa, joka tekisi hirsiseinien erikoisnurkat nopeammin ja yhdessä pisteessä. Teemme päätöksiä asiasta tämän talven aikana”, Timlin kertoo.
Tuotekehitys tuo tulosta
Hirsitalovalmistajilla menee Romppaisen mukaan kahtiajakoisesti. Kotimaassa markkinaosuudet kasvavat, mutta vienti on hiipunut. Suomesta on 15 viime vuoden aikana viety hirsitaloja 1,45 miljardin euron arvosta 40 maahan, mutta huippuvuodesta 2007 lähtien viennin volyymi on laskenut. Pelkästään vientiin keskittyneillä yrityksillä on ollut vaikeaa eikä konkursseiltakaan ole vältytty.
”Kanadassa valtio satsaa viennin perusasioihin eli vie puurakentamisen järjestelmiä ja standardeja. Suomessa tätä vientitoimintaa ei tee eikä rahoita kukaan”, Romppainen kertoo.
Myös Timlin toivoisi valtiolta vientitoimenpiteitä, kuten investointeja.
”10 vuotta sitten vienti oli hyvää, kunnes kilpailukyky heikkeni. Timber-hirsi on palaamassa hiljalleen vientiin.”
Timlin on odottanut pitkään hirren lupauksen realisoituimista.
”Sata vuotta taloja rakennettiin kaikesta muusta, mutta nyt hirsi on tulossa takaisin.”
Alalla on palannut usko tulevaisuuteen viennin vaikeuksista huolimatta, Romppainen kertoo.
”Tuotekehityksen investoinnit ovat selvästi tuottamassa tulosta kotimaassa. Hirsitalosta on tullut haluttu ja kokemukset hirsipäiväkodeista ja -kouluista ovat hyviä. Hirsi on löydetty uudelleen viiden viime vuoden aikana.”