Kiimingin terveyskeskus on sinnitellyt vajaalla lääkärimiehityksellä lokakuusta saakka. Paitsi terveyskeskuksen henkilökuntaa, on yhden lääkärin puuttuminen rassannut myös potilaita, joille hoitajien on pitänyt pudistaa päätä viime kuukaudet. Normaaleja vastaanottoaikoja ei ole voitu kuntalaisille tarjota, vaan työtunnit on jouduttu käyttämään kiireellisten tapausten hoitamiseen.
Käytävän päässä pilkahtelee valoa: niin sanotun eurolääkärin palkkaukseen on luvassa 450 euron korotus. Johtava lääkäri H. Tapio Hanhela on pannut huhun liikkeelle ja syksyn hiljaisuuden jälkeen muutama lääkäri on jo ottanut yhteyttä Kiiminkiin.
Tilanne on kärjistynyt Kiimingissä kuitenkin jo siihen pisteeseen, että Hanhela on jäämässä vuoden virkavapaalle. Syynä ei ole pelkästään valtava työmäärä, vaan myös luottamuspula sosiaali- ja terveysjohtajaksi vuosi sitten kuntaan tuleen Hilkka Huuskon kanssa.
25 vuotta Kiimingissä lääkärinä ollut Hanhela kokee tilanteen niin vaikeaksi, että oli jo irtisanoutumassa tehtävästään. Työtoverit terveyskeskuksessa saivat hänet kuitenkin tyytymään pieneen taukoon.
Ei vain rahasta
Määräaikaisen koulutuslääkärin palkka on ollut Kiimingissä 2200 euroa. H. Tapio Hanhelan arvion mukaan se on selvästi alhaisempi kuin lähikunnissa. Hän kertoo, että esimerkiksi Ylikiiminki on pystynyt tarjoamaan isompia palkkoja kuin Kiiminki.
Lääkäri ei tee työtään vain rahasta, mutta Kiimingissä on törmätty palkkaan. Työtilat ja ilmapiiri terveyskeskuksen sisällä ovat tunnetusti hyviä. "Kyllä täällä aina joku käy pyörähtämässä tuolilla, mutta palkasta kuultuaan poistuu nopeasti", Hanhela kertoo.
Hanhela on viestittänyt päättäjille, että jos alimmissa palkoissa ei lähdetä ylöspäin, Kiiminki on pian kokonaan ilman lääkäreitä. "Minulle sanotaan, että pitää rekrytoida väkeä, mutta ei minulla ole kaluja siihen."
Lääkäriliitolla ei ole koottua tietoa lääkärien palkkatasosta eri kunnissa. Analyysiin ei ole lähdetty, koska pienissä kunnissa tiedot olisi helppo yksilöidä. Yleisesti terveyskeskuslääkäri tienaa säännöllisellä työajalla keskimäärin 3700 euroa. Kymmenen prosenttia lääkäreistä ansaitsee vähemmän kuin 2500 euroa. Oulun seudulla maksetaan yleisesti ottaen koko maan keskiarvoa parempia palkkoja.
Paineita kaikkialla
Lääkäripula alkoi tuntua Kiimingissä todellisena ongelmana lokakuussa, kun kaksi sijaista jäi yhtä aikaa sairaslomalle, eikä tuuraajia löytynyt. Siitä alkoi hoitajien painajainen, kun viikoiksi eteenpäin sovittuja aikoja piti alkaa perua. Yhden ihmisen aika meni puhelimessa roikkumiseen. Tilanteen surkeutta pahensi se, ettei uusia aikoja voitu peruutettujen tilalle antaa.
Sairaanhoitaja Anne Leinonen sanoo, että lääkäripula on tuonut paineita joka puolelle. Se on tuonut myös hoitajille vastuuta, joka ei heille kuulu. Kiire on sitä luokkaa, ettei lääkärin avustamiselle vastaanotolla, hoitajien varsinaiselle tehtävälle, löydy suosiolla aikaa.
"Laskimme, että päivässä tulee 120 puhelua ja 74 asiakaskontaktia luukulla. Eikä tämä ole edes ennätys", Leinonen kertoo. "Empatia on välillä katkolla, mutta emmehän me saisi edes näyttää kiireiseltä. Se on väärin potilasta kohtaan."
Leinonen ja sairaanhoitaja Eeva-Liisa Keskisarja kiittelevät työilmapiiriä. Se on auttanut silloin, kun voimat tuntuvat ehtyvän ihan kokonaan.
Lääkärivajeen täyttämisen lisäksi hoitajat haluavat myös yhden uuden sairaanhoitajan, jolloin terveyskeskuksessa päästäisiin palvelemaan potilaita kuten asiaan kuuluu. Nyt hoitajat ovat poteneet syvää riittämättömyyden tunnetta.
Päättäjien herättelyä
Johtava lääkäri H. Tapio Hanhela on toki tyytyväinen, että eurolääkärin palkkaa korotetaan pitkän vääntämisen jälkeen, mutta se ei estä häntä moittimasta päättäjiä. "Lautakunnassa ollaan oltu aina lääkäreiden kanssa samaa mieltä palkkojen tarkistamisesta, mutta kunnanhallituksen käsittelyssä asia topataan."
Hanhelan ja sosiaali- ja terveysjohtaja Huuskon erilainen johtamiskulttuuri ei ole ollut omiaan parantamaan Kiimingin terveyskeskuksen tilannetta. "Huusko edustaa hallinnointikulttuuria ja johtamiseen liittyvä terminologia on vanhahtavaa", Hanhela sanoo.
Hänen mielestään työntekijöistä näyttää nyt siltä, että uusi johtaja haluaa muuttaa lähes kaiken tässä ja nyt. "Mikään ei ilmeisesti ole hänen mielestään entuudestaan edes tyydyttävällä tavalla hoidettu."
Hanhelan mukaan sosiaali- ja terveystoimen johtaja ei luota lähijohtajien asiantuntemukseen ja kokemukseen: jokseenkin kaikki lähijohtajien esitykset, tekemiset ja päätökset pitää selvitellä tai perustella uudelleen.
Asia on pääsyt niin pahaksi, että Hanhela ehti ilmoittaa irtisanoutumisestaan. Työtovereiden vetoomus muutti kuitenkin tilanteen niin, että Hanhela ottaa nyt etäisyyttä töihin vuoden virkavapaalle. Saavutuksestaan huolimatta lääkärikunta haluaa ilmaista tukensa ja harminsa Hanhelan lähdöstä kannanotolla, jossa perätään terveyskeskukselle toimintaedellytyksiä.
Liikkeellä ollaan
Johtava lääkäri haluaa teollaan herättää päättäjät ja esimiehensä. "Olenhan minä ärissyt ennenkin, mutta aina tämän talon puolesta", hän kuvailee toimintaansa. "Minua on moitittu siitä, etten ole riittävästi työnantajan edustaja. Minulle ensin tulevat kuntalaisten tarpeet, sitten työntekijät ja vasta kolmantena työnantaja."
Hanhela sanoo, että hänelle palveluiden järjestäminen on tärkeämpää kuin talousarvion toteutuminen 0,5 prosentin tarkkuudella.
H. Tapio Hanhelan mielestä terveyskeskuskuntainliittojen ja -kuntayhtymien purkaminen 1990-luvulla ei ole ollut yksiselitteisesti hyvä trendi. Hän uskoo, että yhteistyötä olisi pystytty rakentamaan muutenkin. "Terveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhdistäminen ei välttämättä ole ollut aina eduksi kummallekaan osapuolelle", Hanhela sanoo.
Isoimmilla paikkakunnilla terveyspalveluita johtaa aina päätoiminen lääkärijohtaja. Hanhela murehtii sitä, että useimmat perusturvajohtajat ja sosiaali- ja terveysjohtajat ovat muita kuin lääkäreitä. "Riittääkö heidän asiantuntemuksensa terveyspalveluiden järjestämisessä", Hanhela miettii.
Julkisen terveydenhuollon tila ei naurata Hanhelaa. Jos meno ei muutu, ovat pesssimistismmät ennustajat sanoneet, että systeemi pysyy pystyssä enää muutamia vuosia. Hanhelaa lohduttaa tieto, että Lääkäriliitto ja Duodecim ovat laatimassa laajaa julkilausumaa julkisen terveydenhuollon puolesta.