Joensuu kärsi pitkään Suomen rasistisimman kaupungin leimasta. Asiaan tartuttiin kuitenkin tehokkaasti ja ongelma saatiin kuriin. Työ nuorten asenteiden muuttamiseksi vaati vuosia.
Nuorisotoimenjohtaja Raimo Koivula myöntää, että valtakunnallisen median paikalle tulo ja kiinnostuminen kaupungin tilanteesta antoi tärkeän sykäyksen sille, että rasisminvastainen työ lähti voimakkaasti liikkeelle.
Aluksi kaupungin nuorisotyöntekijät keskittyivät siihen, mitä nuorisotiloissa tapahtui. Kaikenlaiseen rasismiin viittaavaan puututtiin välittömästi.
Seuraavassa vaiheessa nuorisotoimi teki yhteistyötä helluntaiseurakunnan nuorisotyöntekijöiden kanssa. Koivulan mukaan he menivät voimakkaasti skiniryhmien sekaan ja järjestivät nuorille erilaista seikkailutoimintaa. Nuoret vietiin esimerkiksi melomaan ja vaeltamaan Ilomantsin metsiin.
Kaupunki käynnisti laajan Exit-projektin, jossa koulut, poliisi, kaupunki, yliopisto ja kansalaisjärjestöt olivat mukana. Projektissa jatkettiin helluntaiseurakunnan työtä menemällä mukaan skiniryhmiin ja vaikuttamaan heidän toimintaansa sisältä käsin. Samalla nuorten vanhemmat otettiin asennetyöhön mukaan.
Koulut ja vanhemmat ryhtyivät tekemään ennaltaehkäisevää asennekasvatusta. Exit-hanketta rahoittivat muun muassa opetusministeriö, Raha-automaattiyhdistys ja Suomen Akatemia.
Exit-projekti loppui vuonna 2002, mutta sen henki on yhä voimissaan. Koivulan mukaan tulevaisuus näyttää valoisalta.
"Tänä vuonna ei ole tapahtunut rasistisia rikoksia. Joensuussa ei ole enää samalla tavalla skini- ja rasismipelkoa. Työ jatkuu kuitenkin koko ajan."
Lue myös:Kajaani tuomittu syyttä