Pohjois-Suomessa on annettu sikainfluenssarokotuksia ihmisille, jotka ovat jo altistuneet sikainfluenssalle tai jo sairastaneet sen.
Rokottaminen aloitettiin Suomessa silloin, kun epidemia oli jo päällä Pohjois-Suomessa. Erikoistutkija Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta myöntää, osa Pohjois-Suomen rokotteista on ikään kuin mennyt hukkaan, sillä taudin itämisaika on lyhyt mutta suojan saaminen kestää kaksi viikkoa.
Kuinka suuri joukko pohjoissuomalaisia on ehditty rokottaa turhaan?
"En osaa sanoa. Riippuu paljon siitä, missä virusta jo kovasti kiersi ja missä rokotukset toteutettiin ja siitä, ketkä ehtivät sairastua ennen kuin rokotteita on saanut."
Suomeen tulee viikoittain noin 150 000-200 000 annosta rokotetta. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos jakaa ne tasaisesti ympäri Suomen väestöpohjaan suhteutettuna. Kaikki kunnat saavat siis tässä vaiheessa vähemmän rokotetta kuin tarvitsevat ja rokotuksia joudutaan välillä keskeyttämään. Rokotetta on jaettu noin 13 prosentille väestöstä.
Rokote on loppunut esimerkiksi lähes jokaisessa Oulun lähikunnasta kesken.
"Terveyden ja hyvinvointilaitoksen kommentit siitä, että kunnat panttaavat rokotetta tai eivät käytä rokote-eriä kuulostaa oudolta ja kohtuuttomalta syytökseltä", Muhoksen terveyskeskuksen johtava lääkäri Esko Haapamäki toteaa.
Isot paikkakunnat saavat rokotteita kerran viikossa. Muutamat pienet paikkakunnat saivat alussa suhteessa suuremman rokotemäärän, koska rokotteet on pakattu 500 annoksen laatikkoon. Nämä paikkakunnat saavat sitten odottaa vuoroaan viikon, pari kunnes muutkin paikkakunnat ovat saavuttaneet saman prosenttirajan.
Ensimmäisissä jakeluissa huomioitiin suuret sairaalat, koska terveydenhuoltohenkilökunta oli ensimmäisenä rokotusjonossa. Kun suurissa oppilaitoksissa olevia nuoria rokotetaan, pyritään rokotetta lisäämään näihin paikkakuntiin.