Pian neljä vuotta kestäneelle katkeralle Jemenin sisällissodalle toivotaan vihdoin loppua, kun sodan osapuolet kokoontuivat keskiviikkona Tukholmaan rauhanneuvotteluihin.
Sodassa on saanut surmansa kymmeniä tuhansia ihmisiä ja miljoonat kärsivät nälästä. YK on luonnehtinut Jemenin tilannetta tämän ajan pahimmaksi humanitaariseksi kriisiksi.
Sodassa ovat vastakkain Iranin tukemat huthikapinalliset ja syrjäytetyn presidentin Abdrabuh Mansur Hadin tukijat, joihin kuuluu Saudi-Arabian johtama kansainvälinen liittouma.
Jemenissä ensi kerran jo vuonna 1982 käynyt yliopistonlehtori Susanne Dahlgren Tampereen yliopistosta pitää tärkeänä askeleena, että osapuolet on saatu saman pöydän ääreen.
– Nyt on sovittu myös vankien vaihdosta. Käytännössä on voimassa aselepo. Kaikki tämä kertoo siitä, että tahto rauhan solmimiseksi voisi olla, toteaa Dahlgren Lännen Medialle.
Edellisen kerran rauhanneuvotteluihin yritettiin kokoontua viime syyskuussa. Mikä nyt on muuttunut?
Dahlgrenin mukaan huthien neuvottelukunnalle on sekä luvattu turvallinen lähtö maasta että paluu. Koalitio on myös suostunut siihen, että haavoittuneita huthitaistelijoita on siirretty hoitoon ulkomaille.
Tukholman neuvottelut vasta alku rauhanprosessille
Kansainvälisesti tunnettu Jemen-tuntija Dahlgren on tehnyt oman rauhansuunnitelman Jemeniin. Hän on esitellyt suunnitelmaansa muun muassa YK:n sovittelutoimistolle ja EU:n ulkopoliittiselle edustajalle Federica Mogherinille.
YK:n toimisto on ollut häneen yhteydessä suunnitelmasta, johon se suhtautuu myönteisesti.
– Oleellista suunnitelmassa ovat ne askeleet, jotka otetaan, kun rauhasta on sovittu. Lähden tämänhetkisestä poliittisesta ja sotilaallisesta tilanteesta maassa ja siitä, miten jälleenrakennus saataisiin nopeasti liikkeelle.
Dahlgren ehdottaa Jemenin pääkaupungin siirtoa Sanaasta Taizziin, joka on ennenkin ollut maan pääkaupunki. Maa jaettaisiin vyöhykkeisiin, joissa aloitettaisiin jälleenrakennus.
Yhtenä esteenä neuvottelujen onnistumiselle on Dahlgrenin mukaan se, että YK:n viimeisin Jemen-päätöslauselma 2216 on epärealistinen. Se vaatii hutheilta huomattavia myönnytyksiä. Lisäksi se antaa tukensa Saudi-Arabian johtamalle liittoumalle ja maan kansainvälisesti tunnustetulle hallitukselle, joka ei nauti luottamusta Jemenin kaikissa osissa.
Tukholman neuvottelut on vasta alku rauhanprosessille. Tämän jälkeen eteen tulee paljon ratkaistavia kysymyksiä, kuten satamakaupunki Hodeidan asema.
Jos länsimaiden tukema, Saudi-Arabian johtama kansainvälinen liittouma vetäytyisikin Jemenistä, sisällissota ei lopu siihen.
– Saudi-Arabian rooli sodassa on massiivinen ja äärimmäisen tuhoava. Se on esimerkiksi käytännössä tuhonnut Jemenin maatalouden.
– Siviiliuhreja on tullut paljon ja historiallisia rakennuksia on tuhottu laajalti.
Rauha pitäisi saada nopeasti aikaan erityisesti nälänhädän taltuttamiseksi.
Yhdysvallat on arvostellut kovin sanoin Iranin roolia sisällissodassa. Dahlgrenin mukaan Iran ei ole sekaantunut sotaan niin pahasti kuin Saudi-Arabia.
– Iranin rooli on helppo katkaista sillä, että huthit tunnustetaan poliittiseksi voimaksi Jemenissä. Tämän jälkeen heidän ei enää tarvitse etsiä tukea Iranista.
Jemenin sisällissota
Jemenin sisällissota alkoi maaliskuussa 2015, kun huthikapinalliset hajottivat Jemenin parlamentin ja syrjäyttivät presidentti Abdrabuh Mansur Hadin.
Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit kokosivat länsivaltojen tukeman liittouman taistelemaan Hadin syrjäytetyn hallituksen puolesta. Huthi-kapinalliset etsivät tukea Iranista.
YK:n mukaan jo vuoteen 2016 mennessä sodassa oli kuollut yli 10 000 ihmistä. Jemenin väkivaltaa seuraavan The Armed Conflickt Location & Event Data Projectin mukaan kuolonuhreja on jo noin 57 000.
Nälänhädästä kärsii kahdeksaa miljoonaa jemeniläistä. YK:n mukaan luku voi nousta 14 miljoonaan.
Kolme neljästä jemeniläisestä on riippuvainen ulkomaisesta ruoka-avusta. Maan valuutan arvo on romahtanut, ja ruoan hinta on noussut pilviin.