Silmät loistavat ja innostuneen nopeaa puhetta riittää, kun OYS:n yhteispäivystyksen apulaisylilääkäri ja akuuttilääkäri Iita Daavittila kertoo työstään.
Daavittila on ollut kolme kertaa mukana Ylen Elossa 24h -sarjassa, jossa valotetaan suomalaista sairaala-arkea. Tammikuussa tulee ulos sarjan neljäs tuotantokausi, ja Daavittila on jälleen mukana.
– Ajattelin, että olin jo oman osuuteni ohjelmaan tehnyt, mutta he halusivatkin tehdä sarjaa tällä kertaa erityisesti akuuttityöstä. Se on minun intohimoni ja nostan sitä mielelläni esille, joten lupauduin mukaan.
Daavittila on työskennellyt OYS:n yhteispäivystyksessä nelisentoista vuotta. Siinä ajassa on tapahtunut paljon.
– Silloin kun aloitin, yhteispäivystyksen maine oli huono sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta. Tavallaan se oli ihan oikeutettukin maine. Meillä oli tosi hyviä yksittäisiä ihmisiä töissä, mutta kokonaisuus oli niin sekavaa, että se näyttäytyi ulospäinkin hallitsemattomana.
Viimeiset neljä vuotta ovat olleet kovaa kehittämisen aikaa.
Koko yhteispäivystys organisoitiin sisäisesti uusiksi, ja pieni tilalaajennus on osoittautunut toiminnan kannalta merkitykselliseksi.
Kun aiemmin lääkärit tulivat yhteispäivystykseen kuka mistäkin, nykyisin akuutissa on vastassa enenevässä määrin vakinaisia lääkäreitä, jotka ovat tulleet jäädäkseen. Daavittila oli heistä ensimmäinen.
– Meillä on todella ammattitaitoinen, oma-aloitteinen, taitava ja työtä pelkäämätön henkilökunta. Ja se yhteishenki, mikä täällä on aina ollut, vetää meitä tänne. Rakastan tätä työpaikkaa.
Toistuva väkivallan uhka
Työtä Daavittila kuvailee henkisesti ja fyysisesti todella raskaaksi.
– Sitä haluaisi tehdä paremmin ja nopeammin. Me näemme koko ajan asioita, joista moni ihminen ei edes tiedä, että sellaista voi tapahtua. Elämme koko ajan sen keskellä, kun ihmiselle tapahtuu se kaikkein epätodennäköisin ja kurjin asia.
– Sitten on ympäristön arvostelu, jota tulee julkisesti, asiakaspalautteina ja sairaalan sisältä. Ja kaiken päälle on vielä vuorotyö, joka ei tee kenellekään ihmiselle hyvää.
Myös väkivallan uhka on yhteispäivystyksessä toistuvaa. Kerran Daavittila muistaa itsekin pelänneensä.
– Se oli joskus ihan alkuaikoina, kun potilas meinasi heittää nitojalla. En kuitenkaan jäänyt pelkäämään. Meillä on hyvät vartijapalvelut.
Nopeita päätöksiä vajavaisilla tiedoilla
Kun kello lyö kolme iltapäivällä, yhteispäivystyksen aula alkaa tasaiseen tahtiin täyttyä.
Daavittila asettelee sanansa tarkoin ja varoo sanomasta, että kukaan tulisi päivystykseen turhaan.
– Aina kun ihminen tulee, hänellä on jonkinlainen hätä, johon hän hakee apua. Sellaista ilmiötä kuitenkin on, että meille tulee potilaita, jotka olisi pitänyt pystyä hoitamaan muulla tavalla, esimerkiksi päiväsaikaan terveyskeskuksessa.
Kaikkein kriittisimmät yhteispäivystykseen tulevat tapaukset jäävät Daavittilan mieleen. Usein hän seuraakin, miten potilaan hoito etenee muilla osastoilla. Se on samalla oman työn laadun tarkkailua.
– Tämä on työ, missä on pakko tehdä nopeasti päätöksiä aika vajavaisilla tiedoilla. Tietynlainen riski on pakko tässä työssä sietääkin, mutta kyllä me halutaan tehdä joka päivä oikeita ratkaisuja.
Iita Daavittila
OYS:n yhteispäivystyksen apulaisylilääkäri, akuuttilääkäri
38 vuotta
Perhe: mies, 9- ja 6-vuotiaat lapset, koira
Harrastukset: Liikunta