Savolaisilla metsäsuomalaisilla oli merkittävä rooli Ruotsin kasvaessa suurvallaksi 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa. Aluksi savolaiset asuttivat kaskeamalla Suomen erämaita ja hankkivat Ruotsin kuninkaalle verotuloja sodankäyntiin.
Toisaalta sotien rasitukset houkuttelivat savolaiset siirtymään 1570-luvulta alkaen suurina joukkoina asuttamaan Ruotsin syrjäisiä metsäseutuja.
Muuton seurauksena syntyivät suuret Ruotsin paikannimistössä vieläkin näkyvät suomalaismetsät, Finnskogarna, Värmlantiin ja Norrlantiin. Esimerkiksi Kolmrådenin ja Tivedenin metsiin ja Karlskogaan muodostui savolaispitäjiä, joiden paikallisvirkamiehetkin olivat suomalaisia.
Perjantaina Joensuun yliopistossa tarkastettu filosofian lisensiaatti Eija Lähteenmäen väitöskirja suomalaismetsien synnystä tuo uuden näkökulman aiheeseen.
Lähteenmäki on käyttänyt tutkimuksensa lähteinä laajasti valtion virallista kirjeenvaihtoa. Tutkija kertoo lukeneensa kuninkaan, herttuan ja muiden hallintohenkilöiden väliset kirjeet vuosilta 1568–1611.
1500-luvun lähteistö on Lähteenmäen mielestä haasteellinen ammattitutkijoillekin.
"Uskon, että tämä työ antaa myös sukututkijoille jatkossa vinkkejä vaikeiden lähteiden käytöstä. Suomalaisten muuttoa tutkittaessa lähteitä on osattava tulkita oikein. On ymmärrettävä erilaisia talonpoikaisyhteisön liikkuvuuteen liittyviä ilmiöitä sekä Suomessa että Ruotsissa", Lähteenmäki sanoo.
Lähteenmäen tutkimus kohdistuu vanhempaan Vaasa-kauteen vuosina 1523–1611. Erityisessä tarkastelussa ovat savolaismuuton huippuvuosikymmenet 1570-luvulta alkaen.
Kustaa Vaasan (1496–1560) aloittamat hallintouudistukset johtivat muuttoliikkeeseen varsinaisesti Kustaan pojan Kaarle IX:n (1550–1611) aikana. Muutto jatkui 1600-luvun puoliväliin saakka.
Savolaisia tarvittiin Ruotsissa kaivostyöläisinä pyörittämään sotateollisuutta ja asuttamassa esimerkiksi keskiajan ruttoepidemioiden autioittamia strategisesti tärkeitä metsäalueita.
"Yksi tällainen alue oli Sveanmaan ja Götanmaan välinen kannas. Savolaisia sijoitettiin metsiin esimerkiksi siltavahdeiksi", Lähteenmäki toteaa.