Puhdistettujen jätevesien lumetuskokeilu onnistui Kuusamon Rukalla yli odotusten. Ensimmäistä kertaa Suomessa kokeiltu menetelmä osoittautui tehokkaaksi jätevesien jälkipuhdistuksen kannalta. Lumetus myös vähensi kuormitusta jätevesien purkuvesistöissä kiivaimman hiihtosesongin aikana.
Rukalla ollaan kokeiluun niin tyytyväisiä, että kokeilua aiotaan jatkaa ensi talvena.
- Hyvin todennäköisesti jatkamme tätä kokeilua. Mitään varsinaista päätöstä emme ole vielä asiassa tehneet, sillä mietimme vielä eri rahoitusmahdollisuuksia, kertoo Rukan jätevedenpuhdistamoa pyörittävän Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Keijo Pesonen.
Pesonen kertoo olevansa etenkin typen poiston osalta positiivisesti yllättynyt.
- Lumetuksessa noin 90 prosenttia typestä haihtui ilmaan ammoniakkina ilman että tästä muodostui mitään hajuhaittoja. Lisäksi lumetuksella saatiin poistettua fosforia tehokkaasti, kertoo lumetuskokeilusta diplomityönsä Oulun yliopistossa valmiiksi saanut Kirsi Haanpää.
Rukalla varastoitiin helmi-huhtikuun aikana noin seitsemän tuhatta kuutiota puhdistettua jätevettä suureksi lumikasaksi. Jätevesi tykitettiin Rukan jätevedenpuhdistamon lähellä sijaitsevalle maapohjaiselle kentälle, josta sulavedet kulkeutuivat erillisen jälkivalutuskentän kautta edelleen Kesäjokeen ja Kitkan vesistöihin.
Viimeisetkin lumet sulivat kesäkuun loppuun mennessä.
Vähän energiaa kuluttava
- Rukalla lumetuksen puhdistava vaikutus oli niin merkittävä, että ensimmäisetkin sulamisvedet olivat puhtaampia kuin lumeksi alun perin tehty vesi. Yleensähän epäpuhtauksia sisältävä lumikasan sulamiselle on tyypillistä, että ensimmäiset sulavedet ovat vielä aika likaisia, havainnollistaa Haanpää.
Haanpään mukaan sulamisvedet pienensivät huomattavasti jälkikäsittelykentän kuormitusta ja siirsivät sen sulan maan aikaan, jolloin jälkikäsittelykenttä toimii tehokkaammin.
Kuormituksen vähentämiseen ollaan Rukalla tyytyväisiä, sillä hiihtosesonki moninkertaistaa joka vuosi jätevedenpuhdistamon työmäärän. Kun jätevettä kulkee puhdistamon läpi normaalisti noin 250 kuutiota vuorokaudessa, nousee määrä sesongin aikana jopa 1 500 kuutioon vuorokaudessa.
Lumisumua tutkittava
Haanpää uskoo, että jätevesien lumetuksesta voisivat hyötyä muutkin hiihtokeskukset.
- Lumetus on mahdollista tehdä normaaleilla lumitykeillä, joita hiihtokeskuskissa käytetään. Lumetus ei myöskään kuluta paljon energiaa, sillä jään muodostumiseen energia otetaan ulkoilman kylmästä.
Jäteveden lumetuksen laajempi käyttö vaatii Haanpään mukaan lisäselvityksiä, sillä lumetuksen aikana syntyvä lumisumu voi olla terveydelle haitallista.
- Kaikkein riskialtteinta jätevedenpuhdistuksessa on yleensä vaihe, jossa vesi saatetaan kaasun muotoon. Tällöin bakteerit voivat tarttua hengitettäessä. Siksi lumisumun mikrobiologisesta laadusta pitää saada varmuus, sanoo Haanpää.
Yhtenä vaihtoehtona voi myös olla jäteveden desinfiointi, jolloin lumetuksen kustannukset nousisivat.
Myös Pesosen mukaan lumisumua on vielä tutkittava ennen kuin lumetuksesta voi tulla pysyvä järjestely hiihtokeskuksessa. Viime talven jätevesien lumetuskokeilu maksoi noin 70 000 euroa.
