Video ei enää saatavilla.
Esitimme kokoomuksen johtoon ja pääministeriksi pyrkivälle Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbille sarjan kysymyksiä.
Esittelemme kaikki kolme kokoomuksen puheenjohtajaehdokasta. Ensimmäisenä on vuorossa Stubb.
Osa kysymyksistä ja Stubbin vastaukset niihin ovat tässä verkkojutussa. Painetusta lehdestä löytyvät eri kysymykset.
Painavatko politiikassa enemmän ihmisoikeudet vai kauppasuhteet?
– Ne menevät käsi kädessä, eikä niitä voi erottaa toisistaan. Se olisi vanhanaikaista ajattelua; kuin erottaisi vasemmiston ja oikeiston.
Pitääkö pääministerin ottaa vahvempi rooli kahdenvälisissä Venäjä-suhteissa, koska EU pyrkii yhtenäiseen Venäjä-politiikkaan ja pääministeri johtaa Suomen EU-politiikkaa?
– Ulkopolitiikkamme muovautuu Euroopan unionin kautta, ja ihan yhtä lailla meillä on kahdenvälisiä suhteita eri maiden, myös Venäjän, kanssa. Tämä ei ole joko tai- vaan sekä että -kysymys. Sekä EU:n kautta että kahdenvälisesti.
– Ulkopolitiikka ja sisäpolitiikka kulkevat käsi kädessä, Eurooppa-politiikka ja ulkopolitiikka menevät käsi kädessä. Nämä eivät ole lokeroita, joita pystyy toisistaan erottamaan. Muodollisesti meillä on ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta, jota johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. Siellä me määrittelemme peruslinjamme. Joskus käsittelemme siellä myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Ovatko kahdenväliset Venäjä-suhteet Suomelle henkivakuutus?
– Ei voi puhua mistään henkivakuutuksesta. Venäjä on naapurimaamme siinä missä Ruotsikin. Jollain tavalla meillä on vanhanaikaista ajattelua Venäjästä. Meillä on yksitoista miljardia tuontia Venäjältä ja viisi miljardia euroa vientiä Venäjälle. 1,3 miljoonaa viisumia ja miljardi euroa turistituloja ja 600 suomalaista yritystä Venäjällä työllistää yhteensä 50 000 ihmistä. Venäjä on hyvä kumppani siinä missä muutkin maat. Meidän etujemme mukaista on tuoda raja-aidat niin alas kuin suinkin mahdollista ja integroida Venäjä läntisiin instituutioihin. Siten kaikki voittavat.
Jas Gripen vai F-35?
– Päätetään todennäköisesti vuosikymmenen loppupuolella, kun Hornetit poistuvat kierrosta. Se on pitkälle menevä ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätös, jossa katsotaan hävittäjän kokonaiskustannusta, elinkaarta ja toimivuutta. Sitä päätöstä ei tee kokoomuksen puheenjohtajaehdokas Alexander Stubb tässä ja nyt, vaan sen tekevät asiantuntijat.
– Ja tämän asian kanssa ei kannata leikitellä. Muutama populisti on jo pyöritellyt esimerkiksi Jas-päätöstä.
Onko Suomi Eurooppa-neuvostossa pysyvästi Saksan liittolainen?
– Toivottavasti. Olemme Saksan kanssa asioista samaa mieltä. Istumajärjestyksessä Suomen pääministeri on Saksan liittokanslerin vieressä, eikä ole haitaksi, jos pystyy puhumaan hänen kanssaan saksaa. Vastapäätä istuu presidentti François Hollande. Sekään ei haittaa, jos pystyy hänen kanssaan puhumaan ranskaa.
– Suomen pääministeri johtaa tasan kahta asiaa: Suomen hallitusta ja Eurooppa-politiikkaa.
– Heti juhannuksen jälkeen pääministeri lentää Brysseliin, jossa päätetään EU:n tulevaisuudesta ja huippuviroista. Siinä ei ole haitaksi, jos tuntee päättäjät ja pystyy puhumaan heidän äidinkieliään. Kansainvälisyys, kielet, kansainväliset verkostot ja mediakentän tuntemus eivät synny yhdessä tai kahdessa kuukaudessa, vaan ne syntyvät vuosissa ja vuosikymmenissä.
Onko europarlamentti kumileimasin, jota Britannia voi kiristää?
– Ei. Euroopan parlamentti on keskeinen päätöksentekijä, joka tekee suurimman osan EU-lainsäädännöstä yhteistyössä ministereiden kanssa. Sen takia olen sanonut, että aktiivisella ja kielitaitoisella europarlamentaarikolla on EU-lainsäädäntöön enemmän vaikutusvaltaa kuin yksittäisellä ministerillä.
Pääministeri David Cameron on varoittanut, että Britannia saattaa jättää EU:n, jos Jean-Claude Juncker valitaan EU-komission puheenjohtajaksi.
– Tässä käydään institutionaalista köydenvetoa, jossa Euroopan parlamentti itse ehdotti niin sanottuja kärkiehdokkaita komission puheenjohtajaehdokkaiksi, ja asia on vaikea nieltävä Britannian kaltaisille EU-skeptisille maille. Tästä käydään kova poliittinen vääntö. Joskus aikoinaan Britannia on saanut tahtonsa läpi, eikä esimerkiksi Jean-Luc Dehaenesta tullut komission puheenjohtajaa, vaan siihen tehtävään valittiin vuonna 1995 Jacques Santer. Minä en lähtisi tähän taistoon, koska siinä voi loppupelissä olla vain häviäjiä.
Eroaako Britannia EU:sta?
– Toivottavasti ei. Olen pitänyt tästä useamman puheenvuoron, muun muassa London School of Economicsissa, ja kirjoittanut kolumnin Financial Timesiin. On Suomen, Euroopan ja Britannian etujen mukaista, että Britannia on keskeinen pelaaja EU:ssa nyt ja tulevaisuudessa. Tarvitsemme heidän liberaalia talouspoliittista ajatteluansa.
